Itä-Suomen metsissä, soilla ja avoimilla alueilla voi tavata jopa kymmenen eri pöllölajia. Alueen yleisimmät lajit ovat helmipöllö, viirupöllö, huuhkaja, hiiripöllö ja varpuspöllö. Harvinaisempina vieraina voi nähdä myös lapinpöllön, sarvipöllön, suopöllön, tunturipöllön ja joskus jopa varpuspöllön. Itä-Suomen monimuotoiset metsäalueet, erityisesti vanhat kuusimetsät, tarjoavat ihanteellisen elinympäristön useille pöllölajeille, tehden alueesta yhden Suomen parhaista paikoista pöllöbongaukseen.

Mitä pöllölajeja voi bongata Itä-Suomessa?

Itä-Suomen alueella voi tavata useita mielenkiintoisia pöllölajeja niiden luonnollisissa elinympäristöissä. Helmipöllö on yksi yleisimmistä lajeista, joka viihtyy erityisesti vanhoissa kuusikoissa. Viirupöllö, joka on kooltaan kookkaampi, pesii mielellään vanhoissa metsäalueissa ja hakkuuaukoilla. Huuhkaja, Suomen suurin pöllölaji, viihtyy kallioalueilla ja vanhemmissa metsissä.

Hiiripöllöä voi nähdä avoimemmilla alueilla ja metsänreunoilla, kun taas varpuspöllö, Suomen pienin pöllölaji, viihtyy tiheämmissä havumetsissä. Lapinpöllö on harvinaisempi näky, mutta sekin vierailee toisinaan Itä-Suomen pohjoisosissa. Alueella voi hyvillä tuurilla tavata myös sarvipöllön avoimilla suo- ja peltoalueilla sekä suopöllön kosteikoilla ja niityillä.

Jokaisella lajilla on omat elinympäristövaatimuksensa, mutta Itä-Suomen monimuotoiset metsät, suot ja vesistöjen reunamat tarjoavat sopivia elinalueita monille pöllölajeille. Tämä tekee alueesta erityisen kiinnostavan kohteen lintuharrastajille ja luontokuvaajille.

Mikä on paras aika vuodesta nähdä pöllöjä Itä-Suomessa?

Kevät on ehdottomasti parasta aikaa pöllöjen havainnointiin Itä-Suomessa. Helmi-huhtikuussa pöllöjen soidinkausi on aktiivisimmillaan, jolloin varsinkin koiraiden ääntely on kuuluvaa ja jopa päiväaktiivisuus lisääntyy. Tämä aika tarjoaa hyvät mahdollisuudet sekä nähdä että kuulla eri pöllölajeja.

Helmikuun lopussa alkaa yleensä huuhkajan soidin, ja maaliskuussa soidintavat jo useat muutkin lajit, kuten helmipöllö ja viirupöllö. Varpuspöllönkin voi kuulla pilkistävän jo helmikuun puolella. Keväinen lumi helpottaa jälkien havainnointia, ja puiden ollessa vielä lehdettömiä pöllöjen näkeminen on huomattavasti helpompaa kuin kesäaikaan.

Toukokuussa voi alkaa näkemään pesiviä pöllöjä, mutta loppukesästä nuorten pöllöjen lähdettyä pesästä mahdollisuudet heikkenevät jälleen. Loppukesästä ja syksyllä pöllöjä ei juurikaan näe. Talvi ei ole parasta pöllöbongausaikaa, mutta leutoina talvina erityisesti helmipöllöjä ja viirupöllöjä voi havaita myös talvikuukausina.

Miten tunnistan eri pöllölajit toisistaan?

Itä-Suomen pöllölajien tunnistamisessa kannattaa kiinnittää huomiota kokoon, ulkonäköön ja ääntelyyn. Huuhkaja erottuu selkeästi koollaan (60-75 cm) ja tunnistettavilla ”sarvitupsuillaaan”. Sen huuto on matala, kumea ”huu-huu”. Viirupöllö (55-65 cm) tunnistetaan tummista silmänympäryksistä ja viirukkaasta rinnasta, ja sen ääni on syvä puhallus ”huu-u-u”.

Helmipöllö (23-27 cm) on pienempi, harmaaselkäinen ja valkoisen pilkullinen. Sen soidinääni on monotoninen ”pu-pu-pu”, joka toistuu tuntikausia. Lapinpöllö (56-69 cm) on suurikokoinen, harmaa ja tiheäjuovainen, ääntelee harvakseltaan ”hoo-hoo-hoo”. Hiiripöllö (34-38 cm) on päiväaktiivinen, ruskean ja valkoisen kirjava ja äänetön tai piiskaavasti visertävä.

Varpuspöllö (16-19 cm), Suomen pienin pöllö, on ruskeanharmaa päältä ja raidallinen alta. Sen ääni on korkea vihellys tai nopea ”kyy-kyy-kyy”. Sarvipöllön (35-37 cm) erottaa pienistä sarvitupsista ja oranssista naamasta, sen ääntely on hiljaista ”uuhk”.

• Kiinnitä huomiota kokoon: huuhkaja ja lapinpöllö ovat suurimpia, varpuspöllö pienin
• Tutki väritystä: erityisesti kasvojen kuviointi ja silmien väri auttavat
• Kuuntele ääniä: jokaisen pöllölajin ääntely on omanlaistaan
• Tarkkaile käyttäytymistä: esimerkiksi hiiripöllö on muita lajeja päiväaktiivisempi

Missä ovat parhaat pöllöjen tarkkailupaikat Itä-Suomessa?

Itä-Suomessa pöllöjen tarkkailuun soveltuvat erityisesti vanhat metsäalueet, suojelualueet ja kansallispuistot. Kainuun ja Pohjois-Karjalan laajat metsäalueet tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet useimpien pöllölajien kohtaamiseen. Erityisesti vanhat kuusimetsät houkuttelevat monia pöllölajeja, kuten helmipöllöä ja viirupöllöä.

Oulangan kansallispuisto ja sen ympäristö on tunnettu monipuolisesta pöllöfaunastaan. Myös Hiidenportin kansallispuisto ja Patvinsuon kansallispuisto tarjoavat hyvät mahdollisuudet pöllöjen havainnointiin. Näissä paikoissa vanhat metsät ja suoalueet luovat monimuotoisia elinympäristöjä eri pöllölajeille.

Avosuot ja niiden reunamat ovat hyviä paikkoja suopöllön ja sarvipöllön havaitsemiseen. Metsien reunavyöhykkeet ja pienet aukeat tarjoavat otollisia paikkoja hiiripöllön näkemiseen. Myös talousmetsäalueiden vanhemmat osat, joissa on jätetty säästöpuuryhmiä, voivat houkutella pöllöjä.

Alueellisten lintuharrastajayhdistysten verkkosivuilta löytyy usein ajankohtaista tietoa hyväksi havaituista tarkkailupaikoista. Muista kuitenkin noudattaa varovaisuutta erityisesti pesimäaikaan, jotta et häiritse pöllöjä niiden elintärkeissä toiminnoissa. Isommat pöllöt kuten lapinpöllö voi olla myös vaarallinen pesimisaikana.

Mitä välineitä tarvitsen pöllöjen bongaamiseen?

Pöllöjen bongaamiseen tarvitset perusvarustuksen, joka auttaa sekä pöllöjen havaitsemisessa että omassa mukavuudessasi. Kiikarit ovat ehdoton perusväline – suositeltava suurennus on 8×42 tai 10×42, jotka tarjoavat hyvän yhdistelmän suurennosta ja valovoimaa hämärässä.

Lämmin ja hiljainen vaatetus on tärkeää, sillä pöllöt ovat tarkkakorvaisia. Valitse tummia, kahisemattomia kankaita ja varmista, että varustus sopii sääolosuhteisiin. Talvella ja keväällä lämpimät kerrokset ja hyvät jalkineet ovat välttämättömät. Otsalamppu punaisella valolla auttaa kulkemista hämärässä häiritsemättä lintuja.

Äänitallennin tai älypuhelinsovellus pöllöäänien tunnistamiseen on hyödyllinen, mutta muista, että äänten toistamista luonnossa tulee välttää, sillä se voi häiritä pöllöjä erityisesti pesimäaikaan. Lintuopas ja muistiinpanovälineet tai havaintosovellus auttavat dokumentoimaan havainnot.

Pöllöjen tarkkailussa etiikka on erityisen tärkeää. Pidä etäisyys lintuihin, vältä liiallista valojen käyttöä ja kunnioita rauhoitusalueita ja pesimärauhaa. Liiku luonnossa varovasti ja häiritsemättä – näin varmistat sekä oman bongauskokemuksesi että pöllöjen hyvinvoinnin.

Ovatko jotkin Itä-Suomen pöllölajeista uhanalaisia?

Suomen pöllölajeista useat ovat suojelustatukseltaan huolestuttavia. Helmipöllö on luokiteltu vaarantuneeksi (VU) lajiksi viimeisimmässä uhanalaisuusluokituksessa. Sen kannat ovat kärsineet vanhojen metsien vähenemisestä ja sopivien pesäpaikkojen puutteesta. Myös huuhkaja on luokiteltu vaarantuneeksi Suomessa, ja sen kannat ovat taantuneet viime vuosikymmeninä.

Viirupöllö on luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT) lajiksi, mikä tarkoittaa, että sen tilannetta seurataan tarkasti. Sen kanta on herkkä metsätalouden muutoksille, sillä laji tarvitsee vanhoja metsiä pesimiseen. Sarvipöllö on myös silmälläpidettävä, ja sen kanta vaihtelee myyräkantojen mukaan.

Suojelutoimenpiteistä tärkeimpiä ovat vanhojen metsien säilyttäminen ja pöllöjen pesäpaikkojen turvaaminen. Monet pöllölajit hyötyvät pöntötyksestä, ja linnunpönttöjen ripustaminen onkin tehokas tapa auttaa esimerkiksi helmipöllöä ja viirupöllöä. Suojelualueiden perustaminen ja laajentaminen on myös tärkeää näiden lajien elinympäristöjen turvaamiseksi.

Pöllöjen suojelua edistävät myös metsänhoitokäytännöt, joissa huomioidaan linnuston tarpeet. Säästöpuiden jättäminen, lahopuun säilyttäminen ja vanhojen metsäsaarekkeiden ylläpito ovat hyödyllisiä toimenpiteitä. Yhteistyö metsänomistajien, luonnonsuojelijoiden ja viranomaisten välillä on keskeistä näiden toimenpiteiden toteuttamisessa.

Pöllöbongauksen parhaat vinkit Itä-Suomessa

Onnistunut pöllöbongaus Itä-Suomessa vaatii kärsivällisyyttä ja oikeaa ajoitusta. Ajoita retkesi kevääseen, erityisesti maalis-huhtikuulle, jolloin pöllöjen soidinkausi on aktiivisimmillaan. Yöretket uuden kuun aikaan tarjoavat parhaat mahdollisuudet kuulla pöllöjen ääntelyä, kun taas aamuhämärä voi olla otollista aikaa nähdä pöllöjä.

Tutustu etukäteen eri pöllölajien tunnusmerkkeihin ja ääniin, jotta voit tunnistaa ne nopeasti luonnossa. Paikallisten lintuharrastajien kokemus on kullanarvoista – osallistu mahdollisuuksien mukaan järjestetyille retkille tai kysy vinkkejä hyville tarkkailupaikoille. Pitkäjänteisyys palkitaan, sillä pöllöhavainnot voivat vaatia useita retkiä.

Kunnioita aina pöllöjen pesimärauhaa ja muista, että tärkeintä on lintujen hyvinvointi. Älä häiritse pöllöjä käyttämällä äänitallenteita tai lähestymällä pesäpaikkoja liian lähelle. Pidä etäisyys ja tarkkaile kauempaa esimerkiksi kiikareilla. Dokumentoi havaintosi ja ilmoita ne mahdollisuuksien mukaan paikalliselle lintutieteelliselle yhdistykselle – näin autat keräämään arvokasta tietoa lajien esiintymisestä.

Martinselkosen Eräkeskus tarjoaa erinomaisen tukikohdan pöllöretkille, sillä se sijaitsee keskellä Kainuun erämaa-alueita, missä voi tavata monia pöllölajeja. Eräkeskuksen kautta voi saada ajankohtaista tietoa pöllöjen liikkeistä alueella ja voit osallistua opastetuille retkille, joilla pääsee tutustumaan näihin salaperäisiin metsien asukkeihin kokeneessa opastuksessa.