Suomessa pilkkikausi alkaa tyypillisesti loppusyksyllä järvien jäätyessä ja jatkuu pitkälle kevääseen, joskus jopa huhtikuun loppuun asti. Parhaat pilkkiajat vaihtelevat alueittain – Etelä-Suomessa kausi alkaa yleensä tammikuussa ja jatkuu maaliskuuhun, kun taas Pohjois-Suomessa pilkkikausi voi kestää jopa marraskuusta toukokuuhun. Optimaalinen pilkkiaika riippuu myös tavoitellusta kalalajista ja sääolosuhteista, mutta yleisesti helmikuu-maaliskuu tarjoaa vakaimmat jääolosuhteet ja aktiivisimman kalojen syönnin.

Milloin on paras aika pilkkimiselle Suomessa?

Pilkkikausi käynnistyy Suomessa yleensä joulukuun ja tammikuun taitteessa, kun järvien jääpeite on saavuttanut turvallisen paksuuden (vähintään 10 cm). Pohjoisessa pilkkikausi alkaa aikaisemmin, usein jo marraskuussa, kun taas eteläisessä Suomessa joudutaan odottamaan pitkälle tammikuuhun. Jäiden paksuus on keskeinen tekijä pilkkikauden määrittelyssä, sillä turvallisuus on aina etusijalla.

Kauden huippu osuu keskitalveen, jolloin jääpeite on paksuimmillaan, tyypillisesti 30-50 cm. Kainuun alueella, missä Martinselkosen Eräkeskus sijaitsee, talvi on yleensä pitkä ja jääolot erinomaisia pilkkimiseen. Kausi päättyy keväällä jäiden heikentyessä – pohjoisessa usein huhtikuun lopulla tai jopa toukokuussa, etelässä jo maaliskuun loppupuolella.

Mitkä ovat parhaat kuukaudet pilkkimiselle?

Helmikuu ja maaliskuu ovat yleisesti ottaen parhaita kuukausia pilkkimiseen kaikkialla Suomessa. Tähän on useita syitä: jääpeite on tällöin luotettavan paksu, päivät pitenevät ja valoisa aika lisääntyy, mikä yleensä aktivoi myös kaloja. Helmikuussa päivän pituus alkaa jo merkittävästi kasvaa, mikä helpottaa pidempien pilkkiretkien suunnittelua.

Alkutalvi (joulu-tammikuu) voi olla haastavaa aikaa, koska jäät ovat ohuita ja sääolosuhteet epävakaita. Kalat eivät myöskään ole vielä sopeutuneet täysin talviolosuhteisiin. Toisaalta kevättalvi (maalis-huhtikuu) tarjoaa usein parhaat saaliit, kun aurinko lämmittää vettä jään alla ja aktivoi kaloja. Erityisesti ahven ja hauki voivat olla hyvin aktiivisia tähän aikaan.

Valoisan ajan pituuden kasvu kevättalvella tekee pilkkimisestä myös miellyttävämpää, sillä pakkanen ei tunnu yhtä purevalta auringon paistaessa. Maaliskuun loppupuolella jään päälle voi jo muodostua vettä päivisin, mikä vaatii pilkkijältä enemmän varautumista ja varovaisuutta.

Miten vuorokaudenajat vaikuttavat pilkkimisen onnistumiseen?

Kalojen aktiivisuus vaihtelee merkittävästi vuorokaudenajan mukaan, mikä on tärkeää huomioida pilkkireissua suunniteltaessa. Aamuhämärä ja ilta-auringon lasku ovat yleensä aktiivisinta ruokailuaikaa monille kalalajeille. Ahvenet ovat usein aktiivisimmillaan varhain aamulla sekä myöhään iltapäivällä, kun taas monet särkikalat syövät tehokkaimmin keskipäivällä.

Aamupilkinnässä (klo 8-11) kannattaa keskittyä matalampiin vesiin ja rantaviivan läheisyyteen, jonne kalat hakeutuvat yön jälkeen etsimään ravintoa. Keskipäivällä (klo 11-14) kalat siirtyvät usein syvemmälle, jolloin pilkkiminen kannattaa siirtää vastaavasti syvemmille alueille. Iltapäivä ja alkuilta (klo 14-18) ovat jälleen aktiivista aikaa, kun kalat palaavat matalammille vesille.

Talvisin päivänvalo on rajallista, joten pilkkiretkien ajoittaminen valoisaan aikaan on tärkeää erityisesti silloin, kun kalastetaan ilman otsalamppua. Kevättalvella pilkkimisen voi aloittaa aikaisemmin aamulla ja jatkaa myöhempään iltapäivällä lisääntyneen valon ansiosta.

Mikä on paras aika pilkkiä eri kalalajeja?

Eri kalalajien aktiivisuus vaihtelee huomattavasti talven eri vaiheissa. Ahven, joka on Suomen suosituin pilkkikala, on aktiivinen lähes koko talven, mutta erityisen hyvin sitä saa kevättalvella maaliskuun puolivälistä eteenpäin. Alkutalvesta ahvenet viihtyvät syvänteissä, mutta kevättä kohti ne siirtyvät matalampiin vesiin.

Hauki on aktiivisimmillaan alkutalvesta sekä kevättalvella, kun jäät alkavat sulaa. Hauen pilkkiminen onnistuu parhaiten suuremmilla viehepilkeillä tai iskukoukuilla. Made puolestaan on tyypillinen talvikala, jonka kutuaika osuu tammikuun lopulle ja helmikuun alkuun. Tämä on parasta aikaa mateenpilkintään, joka tapahtuu yleensä iltahämärässä ja yöllä.

Siikaa pilkitään tasaisesti läpi talven, mutta se vaatii usein erityistä tarkkuutta ja kärsivällisyyttä. Parhaat ajat siian pilkintään ovat aamu- ja iltahämärässä. Kirjolohi ja taimen ovat aktiivisimmillaan keskipäivällä, kun valo on parhaimmillaan ja veden lämpötila korkeimmillaan jään alla.

Miten sääolosuhteet vaikuttavat pilkkimisen ajoitukseen?

Sääolosuhteet ovat merkittävässä roolissa pilkkimisen onnistumisessa. Korkea ilmanpaine ja vakaat sääolosuhteet ovat yleensä otollisimpia pilkkimiselle. Äkilliset säämuutokset, erityisesti ilmanpaineen voimakas lasku, voivat vähentää kalojen aktiivisuutta väliaikaisesti.

Tuuli vaikuttaa myös pilkkimiseen, vaikka olet jään päällä. Kova tuuli jäällä ei ole vain epämiellyttävä, vaan se voi myös vaikeuttaa pilkkivieheellä pyyntiä. Toisaalta kevyt tuuli voi lisätä veden liikettä jään alla ja siten aktivoida kaloja.

Lumisade voi haitata näkyvyyttä ja vaikeuttaa kalapaikkojen löytämistä, mutta toisaalta uusi lumikerros voi vähentää valoa jään alla, mikä voi johtaa kalojen aktiivisempaan ruokailuun. Erityisesti kirkas auringonpaiste jäällä, jossa on vähän lunta, voi olla huono yhdistelmä, koska valo tunkeutuu jään läpi ja tekee kaloista varovaisempia.

Pilkkimisen kausivaihtelut – mitä tulee huomioida?

Alkutalvesta (joulu-tammikuu) jää on usein ohutta ja epätasaista, mikä vaatii erityistä varovaisuutta. Kalat eivät ole vielä täysin sopeutuneet talviolosuhteisiin, joten ne voivat olla vaikeammin löydettävissä. Tämä on kuitenkin hyvää aikaa madeenpilkintään ja hauen iskukoukku-pyyntiin.

Keskitalvi (tammi-helmikuu) tarjoaa yleensä vakaimmat jääolosuhteet ja hyvän pilkkiajan monille kalalajeille. Ahvenet ja särkikalat alkavat olla aktiivisempia, ja madekanta on kutuaikana helpommin tavoitettavissa. Jään paksuus on yleensä riittävä turvalliseen liikkumiseen, mutta virtapaikat voivat olla vaarallisia.

Kevättalvi (maalis-huhtikuu) on monien mielestä parasta pilkkiaikaa. Aurinko lämmittää vettä jään alla, mikä aktivoi kaloja. Päivät ovat pidempiä ja sää on usein miellyttävämpi. On kuitenkin huomioitava, että jäät alkavat heikentyä, erityisesti ranta-alueilla, jokisuissa ja virtapaikoissa. Jään pinnalle voi muodostua vettä, mikä vaatii asianmukaiset varusteet.

Jääkalastajan vuosikalenteri – kuinka suunnitella pilkkiretkiä ympäri talven

Onnistunut pilkkiretki vaatii huolellista suunnittelua ja paikallisten olosuhteiden tuntemista. Alkutalvesta keskity mataliin lahtiin ja suojaisiin vesialueisiin, joissa jää muodostuu nopeammin. Keskitalvella voit laajentaa pilkkialuettasi myös syvemmille alueille. Kevättalvella palaa jälleen matalampiin vesiin, missä kalat ruokailevat aktiivisimmin.

Valmistaudu jokaiseen retkeen tarkistamalla sääennuste, jääolosuhteet ja pukeutumalla riittävän lämpimästi. Mukaan tarvitset aina jäänaskalit, pilkkivavan ja -vieheet, kairan, istuinalustan ja eväät. Tutustu etukäteen kalastusalueeseen ja selvitä, tarvitsetko kalastusluvan.

Erityisesti aloittelijoille suosittelemme osallistumista opastetuille pilkkiretkille, joilla kokeneemmat pilkkijät voivat jakaa tietoa paikallisista olosuhteista ja tehokkaista tekniikoista. Kainuun suuret selkoset tarjoavat erinomaiset puitteet pilkkimiselle, ja Martinselkosen Eräkeskus on oivallinen tukikohta luontoelämysten etsijöille myös talviaikaan.

Muista, että pilkkiminen on ennen kaikkea luonnossa viihtymistä ja rentoutumista. Parhaat pilkkihetket syntyvät, kun maltat odottaa ja nautit ympäröivästä talvimaisemasta – kalansaalista tai ei.