Kevät on erinomaista aikaa pöllöjen tarkkailuun Suomessa. Pöllöjen havainnointiretki kannattaa suunnitella touko-kesäkuulle, jolloin useimmat lajit ovat aktiivisimmillaan soidinaikana. Valmistautuminen alkaa sopivien alueiden kartoittamisella, säätilan seuraamisella ja oikeiden varusteiden kokoamisella. Lämmin ja hiljainen vaatetus, hyvät kiikarit, taskulamppu ja alueen lajiston tuntemus ovat onnistuneen pöllöretken perusta. Kärsivällisyys palkitaan ainutlaatuisilla luontoelämyksillä.

Miten valmistautua pöllöjen bongaukseen keväällä?

Pöllöjen bongaus keväisin vaatii huolellista etukäteisvalmistautumista. Kevät on otollisinta aikaa pöllöjen havainnointiin, sillä soidinkausi tekee niistä tavallista aktiivisempia ja äänekkäämpiä. Ennen retkelle lähtemistä kannattaa perehtyä alueella esiintyviin lajeihin ja niiden tyypillisiin elinalueisiin. Varmista, että sinulla on asianmukainen varustus mukana, kuten lämpimät, hiljaiset vaatteet, kiikarit ja taskulamppu.

Sääennuste on tärkeä tarkistaa ennen lähtöä, sillä sateinen tai erityisen tuulinen ilma voi vähentää pöllöjen aktiivisuutta merkittävästi. Retkelle kannattaa varata riittävästi aikaa, sillä pöllöjen havainnointi vaatii usein kärsivällisyyttä. Pyri myös saapumaan kohteeseen hiljaisesti ja huomaamattomasti, sillä pöllöt ovat herkkiä häiriöille.

Mitkä pöllölajit ovat aktiivisimpia keväisin Suomessa?

Kevät on monien pöllölajien soidinaikaa, jolloin ne ovat erityisen aktiivisia ja äänekkäitä. Helmipöllö on yksi yleisimmistä keväällä havaittavista lajeista, jonka monotoninen huhuilu kantautuu kauas kevätöinä. Viirupöllö ja lehtopöllö ovat myös tyypillisiä keväisiä havaintoja monilla alueilla. Huuhkaja, Suomen suurin pöllölaji, aloittaa soidinääntelynsä usein jo helmikuussa ja jatkaa sitä pitkälle kevääseen.

Lapinpöllö ja hiiripöllö ovat harvinaisempia lajeja, joita voi havaita myös keväisin, etenkin Pohjois-Suomessa. Suopöllö puolestaan saapuu muutolta Suomeen huhtikuussa ja on aktiivinen hämärän aikaan avoimilla alueilla. Martinselkosen alueella pöllöjen pesintä ajoittuu yleensä toukokuun loppuun ja kesäkuun alkuun, jolloin voi hyvänä vuonna päästä näkemään useampia lajeja.

Jokaisen pöllölajin ääntelyyn kannattaa tutustua etukäteen, sillä useimmin pöllön havaitsee ensin kuulemalla sen äänen ja vasta sitten näkemällä linnun. Lajien reviirit ja esiintymisalueet vaihtelevat vuosittain osittain pikkunisäkäskantojen mukaan.

Milloin on paras aika lähteä pöllöretkelle?

Pöllöretkelle otollisin aika on touko-kesäkuussa Vuorokaudenajallisesti parhaat hetket ovat hämärän aikaan – niin iltahämärässä kuin aamunkoitteessakin. Monille lajeille myös yöaika keskiyön tunteina on aktiivista ääntelyn aikaa, erityisesti kevään edetessä.

Sääolosuhteilla on suuri merkitys retken onnistumiselle. Tyyni, pilvinen ja lauha ilta on usein paras pöllöjen kuunteluun, sillä tuuli hankaloittaa äänten kuulemista ja sade vähentää pöllöjen aktiivisuutta. Kuunvalo voi auttaa pöllöjen näkemisessä, mutta monet lajit ovat äänekkäimpiä juuri pimeimmillä öillä.

Retken ajoituksessa kannattaa huomioida myös vuoden vaihtelut – joskus pöllöjen aktiivisuus voi alkaa jo helmikuussa, kun taas kylminä keväinä parasta aikaa voi olla vasta huhtikuun loppupuoli. Myyräkantojen vahvuus vaikuttaa merkittävästi pöllöjen pesintään ja aktiivisuuteen, joten hyvänä myyrävuonna pöllöhavaintoja tehdään tavallista enemmän.

Mitä varusteita tarvitsen onnistuneelle pöllöretkelle?

Pöllöretken perusvaruste on hyvät kiikarit, mieluiten sellaiset jotka toimivat hyvin myös hämärässä. Kasvojen eteen nostettava kiikari kannattaa valita valon kerääjäksi, jossa on vähintään 7-kertainen suurennus (esim. 7×42 tai 8×42) ja hyvä hämäräteho. Taskulamppu tai otsalamppu on välttämättömyys, mieluiten sellainen jossa on myös punainen valo, mikä häiritsee eläimiä vähemmän.

Pukeutumisessa tärkeintä on lämpimyys ja äänettömyys. Kerrospukeutuminen on suositeltavaa, sillä kevätillat voivat olla kylmiä ja odottelu paikallaan voi tuntua hyytävältä. Valitse vaatteita, jotka eivät kahise tai rapise liikkuessa. Hyvät ja lämpimät kengät ovat tärkeät, sillä kuljet todennäköisesti epätasaisessa maastossa.

Muita hyödyllisiä varusteita ovat:

• Lintuopas tai mobiilisovellus lajien tunnistamiseen
• Äänentallennin tai älypuhelinsovellus pöllöjen äänien tallentamiseen
• Muistiinpanovälineet havaintojen kirjaamiseen
• Lämmin juoma termospullossa
• Istuinalusta
• Kamera pitkällä objektiivilla, jos haluat valokuvata

Kokeneemmat harrastajat saattavat käyttää myös äänentoistolaitteita, mutta niiden käytössä on oltava varovainen, jottei häiritse pöllöjen luonnollista käyttäytymistä tarpeettomasti.

Mistä löydän parhaiten pöllöjä keväällä?

Pöllöjen tyypilliset elinympäristöt vaihtelevat lajeittain, mutta monet niistä suosivat vanhoja kuusivaltaisia sekametsiä. Helmipöllöä kannattaa etsiä mäntyvaltaisista sekametsistä, kun taas viirupöllö ja lehtopöllö viihtyvät varttuneissa sekametsissä. Huuhkaja suosii kallioisia alueita ja jyrkänteitä pesimäpaikkanaan.

Martinselkosen alueella pöllöjä esiintyy jonkin verran, ja hyvinä vuosina niiden pesiä löytyy lähialueilta. Pöllöjen aktiivisuus riippuu paljon myyräkantojen vahvuudesta, mikä vaihtelee vuosittain. Paikallinen tietämys alueiden pöllökannoista on arvokasta, joten kannattaa kysyä vinkkejä alueella liikkuvilta lintuharrastajilta tai luonto-oppailta.

Hyviä paikkoja pöllöjen havainnointiin ovat:

• Metsäaukioiden ja -teiden reunat, joista on hyvä näkyvyys ympäristöön
• Vanhojen metsien alueet, erityisesti kuusivaltaiset sekametsät
• Soiden ja peltojen reunamat, etenkin suopöllön havainnointiin
• Tunnetut pöllöjen reviirialueet, joista voi saada tietoa paikallisyhdistyksiltä

Pöllöjen reviirit voivat olla laajoja, joten kärsivällisyys ja liikkuminen laajemmalla alueella saattavat olla tarpeen havaintojen tekemiseksi.

Miten voin havainnoida pöllöjä häiritsemättä niitä?

Pöllöjen havainnoinnissa tärkein periaate on linnun häiriön minimointi. Pidä riittävä etäisyys pöllöihin, yleensä vähintään 50-100 metriä pesästä tai havaitusta linnusta. Liiku maastossa rauhallisesti ja vältä äkkinäisiä liikkeitä tai kovia ääniä. Pysy mieluiten polulla tai tiellä sen sijaan, että tunkeutuisit syvemmälle metsään.

Vältä käyttämästä kirkkaita valoja pöllöjen valaisemiseen; jos taskulamppu on välttämätön, käytä mieluummin punaista valoa ja vain lyhyitä välähdyksiä. Älä koskaan häiritse pesivää pöllöä tai käy liian lähellä tunnettua pesää. Pesinnän häirintä voi johtaa pesän hylkäämiseen.

Äänitallenteita kannattaa käyttää säästeliäästi ja vain silloin kun se on todella tarpeen. Liian usein toistettuna äänitallenteet voivat häiritä pöllöjen normaalia käyttäytymistä, erityisesti pesimäaikaan. Jos havaitset pöllön, anna sen rauhassa poistua itse paikalta äläkä seuraa sitä.

Muista, että monet pöllölajit ovat suojeltuja, ja niiden häiritseminen pesimäaikaan voi olla jopa lainvastaista. Vastuullisena luontoharrastajana annat pöllöille niiden tarvitseman rauhan.

Pöllöretken onnistumisen avaintekijät

Onnistuneen pöllöretken tärkein tekijä on hyvä etukäteissuunnittelu. Perehdy alueen pöllölajistoon, niiden ääniin ja tyypillisiin elinympäristöihin. Seuraa sääennusteita ja valitse retkelle otollisin ajankohta. Varmista, että varustuksesi on asianmukainen ja toimiva.

Kärsivällisyys on pöllöretkeilijän hyve. Pöllöjen havainnointi voi vaatia pitkiäkin odotteluaikoja, joten varaudu viettämään aikaa luonnossa ilman takeita havainnoista. Usein parhaat havainnot tulevat yllättäen, kun maltat pysähtyä kuuntelemaan luonnon ääniä.

Martinselkosen Eräkeskuksen kokemus on osoittanut, että pöllöretkien onnistumiseen vaikuttaa merkittävästi myös vuosittainen vaihtelu myyräkannoissa. Hyvinä myyrävuosina pöllöjä on runsaasti ja niiden pesintä on aktiivista, mikä lisää havaintomahdollisuuksia.

Jos haluat syventää pöllöharrastustasi, harkitse liittymistä paikalliseen lintutieteelliseen yhdistykseen tai osallistumista ohjatuille pöllöretkille. Me Martinselkosen Eräkeskuksessa järjestämme hyvinä pöllövuosina ohjattuja katseluretkiä, joilla pääset kokemaan pöllöjen havainnoinnin kokeneiden oppaiden johdolla.

Pöllöjen tarkkailu on palkitseva harrastus, joka tarjoaa unohtumattomia luontoelämyksiä. Kun kunnioitat luontoa ja sen asukkaita, voit nauttia näiden salaperäisten lintujen kohtaamisista vuodesta toiseen.

Lintujen tarkkailu on parhaimmillaan vakaassa ja rauhallisessa säässä. Ihanteellisimmat havainnointiolosuhteet ovat tyynellä, pilvisellä säällä ilman voimakasta sadetta. Kevyt pilvipeite vähentää häikäisyä ja parantaa näkyvyyttä, kun taas kova tuuli pakottaa monet linnut suojaan. Lämpötilan äkillinen muutos – erityisesti lämpimästä kylmään – lisää usein lintujen aktiivisuutta. Aamun varhaiset tunnit ja illan hämärä ovat tyypillisesti aktiivisimpia jaksoja, jolloin linnut ruokailevat ja laulavat eniten.

Millaiset sääolosuhteet suosivat lintujen bongausta?

Sääolosuhteet vaikuttavat merkittävästi lintujen käyttäytymiseen ja sitä kautta bongauksen onnistumiseen. Linnut ovat yleensä aktiivisimmillaan leppoisassa, tyynen ilman säässä, jolloin ne keskittyvät ruokailuun ja lauluun. Liian kuuma sää voi vähentää aktiivisuutta, kun taas viilenevät olosuhteet usein aktivoivat lintuja.

Lämpötilan vaikutus lintujen aktiivisuuteen on huomattava. Keväällä ja syksyllä viileiden öiden jälkeiset aamut ovat usein erityisen antoisia bongaajille, sillä linnut ovat aktiivisia täydentäessään energiavarastojaan. Kesähelteillä linnut voivat olla passiivisia keskipäivällä, mutta aktiivisuus nousee illan viilentyessä.

Pilvisyys ja sade vaikuttavat myös lintujen käyttäytymiseen. Kevyt pilvipeite on usein ihanteellinen, sillä se estää häikäisyä ja tarjoaa tasaisemman valon, mikä helpottaa lintujen tarkkailua. Ennen sadetta tai sen jälkeen linnut ovat usein aktiivisia, mutta rankkasateen aikana useimmat lajit hakeutuvat suojaan ja ovat vaikeammin havaittavissa.

Martinselkosen Eräkeskuksen lintujen ruokintapaikalla voi tarkkailla monia yleisiä lintulajeja kuten punatulkkua, talitiaista ja käpytikkaa juuri sopivissa sääolosuhteissa, jolloin linnut tulevat säännöllisesti ruokailemaan.

Mihin vuodenaikaan lintujen bongaus on tehokkainta?

Suomessa lintujen havainnointi vaihtelee merkittävästi vuodenaikojen mukaan. Kevät on monelle bongaajalle mieluisin kausi, sillä muuttolinnut palaavat ja pesimäkausi alkaa. Erityisesti huhtikuun puolivälistä kesäkuun alkuun on aktiivista aikaa, jolloin linnut laulavat innokkaasti ja tekevät reviirinvalintaa.

Keväällä sääolosuhteet ovat erityisen merkittäviä muuttoaaltojen kannalta. Lämpenevät säät ja etelätuulet tuovat usein uusia muuttolintuja Suomeen. Siksi sääennusteiden aktiivinen seuraaminen on tärkeää, jos tavoitteena on havaita harvinaisempia muuttolajeja.

Kesällä havainnointi on parhaimmillaan varhain aamulla, kun linnut ovat aktiivisimmillaan. Loppukesästä erityisesti elokuussa alkavat monet linnut taas valmistautua syysmuuttoon, ja Martinselkosen alueella voi tuolloin nähdä satunnaisesti harvinaisempiakin lajeja.

Talvella lintuharrastus keskittyy talvehtiviin lajeihin ja ruokintapaikoille. Martinselkosen ruokintapaikalla talven kylmyydessä linnut ovat usein aktiivisia ravinnon etsinnässä, mikä tarjoaa hyviä mahdollisuuksia lintujen tarkkailuun ja valokuvaamiseen.

Miten tuulen suunta ja voimakkuus vaikuttavat lintujen havainnointiin?

Tuulen suunnalla ja voimakkuudella on merkittävä vaikutus lintujen käyttäytymiseen ja muuttoreitteihin. Kevyt tai kohtalainen myötätuuli auttaa lintuja muuttomatkoilla, kun taas voimakas vastatuuli voi pysäyttää muuton kokonaan. Kevätmuuton aikana etelätuulet tuovat lintuja Suomeen, ja syksyllä pohjoistuulet auttavat muuttavia lintuja matkalla etelään.

Voimakkaan tuulen aikana monet linnut hakeutuvat suojaan ja ovat vähemmän aktiivisia, mikä vaikeuttaa bongausta. Erityisen tuulisella säällä kannattaa etsiä tuulelta suojaisia paikkoja kuten metsänreunat, kosteikoiden suojaisat osat ja laaksot, joissa linnut todennäköisemmin ruokailevat.

Myrskyjen jälkeiset päivät voivat olla erityisen kiinnostavia lintuharrastajille, sillä voimakkaat tuulet voivat tuoda mukanaan harhailevia merilintuja sisämaahan tai arktisia lintuja etelämmäs. Tällöin kannattaa tarkkailla erityisesti järvien ja merenlahtien alueita.

Bongausretkellä tuuliolosuhteet kannattaa huomioida myös oman havainnoinnin kannalta. Kovaääninen tuuli vaikeuttaa lintujen äänten kuulemista, joten tuulen suojapuolella liikkuminen parantaa mahdollisuuksia kuulla lintuja. Äänet kantautuvat paremmin myötätuulessa kuin vastatuulessa.

Vaikuttaako ilmanpaine lintujen aktiivisuuteen?

Ilmanpaine on yksi merkittävimmistä tekijöistä lintujen muuttokäyttäytymisessä. Korkeapaineen aikana sää on yleensä selkeä ja vakaa, mikä suosii erityisesti pitkän matkan muuttajia. Monet linnut ajoittavat lähtönsä korkeapainejaksoon, jolloin ne voivat hyödyntää selkeää säätä navigoinnissa sekä suotuisia tuulia.

Ilmanpaineen muutokset toimivat usein signaaleina linnuille. Nopea paineen lasku ennakoi usein huonoa säätä, jolloin linnut aktivoituvat ruokailemaan ennen sään huononemista. Tämä tekee paineen laskua edeltävistä tunneista erinomaista aikaa lintujen tarkkailulle.

Syklonaaliset matalapaineet eli suhteellisen voimakkaat matalapaineet voivat aiheuttaa lintujen ”pudotuksia” (fallout), jolloin muuttolintuja laskeutuu suurin määrin pienelle alueelle huonon sään vuoksi. Nämä tilanteet ovat lintuharrastajille erityisen kiinnostavia, sillä pieneltäkin alueelta voi löytyä monipuolisesti eri lajeja.

Pöllöjen havainnoimisessa ilmanpaineella on myös merkitystä. Martinselkosen alueella esiintyvät pöllöt ovat usein aktiivisempia vakaassa korkeapaineessa, erityisesti kevättalven yöllisillä retkillä.

Miten varautua erilaisiin sääolosuhteisiin linturetkellä?

Onnistuneen linturetken perusta on huolellinen varustautuminen vallitseviin sääolosuhteisiin. Kerrosvaatetus on avainasemassa suomalaisessa ilmastossa, sillä se mahdollistaa vaatetuksen mukauttamisen lämpötilan muuttuessa. Vaikka olisi lämmin päivä, aamuisin ja iltaisin voi olla viileää, erityisesti vesistöjen läheisyydessä.

Sadevarusteet ovat välttämättömät, vaikka sääennuste ei lupaisi sadetta. Kevyt sadetakki ja vedenpitävät kengät varmistavat mukavuuden myös yllättävissä tilanteissa. Talvella lämpimät, vedenpitävät jalkineet ovat erityisen tärkeitä, sillä kylmät jalat lyhentävät mukavaa tarkkailuaikaa huomattavasti.

Optisten laitteiden suojaus on myös huomioitava. Kiikarit ja kaukoputket kannattaa suojata erityisillä suojuksilla sateelta, ja kameroille on saatavilla vedenpitäviä suojia. Kaukoputkelle voi hankkia erityisen sadesuojan, joka mahdollistaa havainnoinnin myös sateella.

Aurinkosuoja on tärkeä erityisesti kesäaikaan. Aurinkolasit vähentävät häikäisyä ja helpottavat havainnointia kirkkaassa säässä. Kesällä myös hyönteiskarkote ja päähine ovat tärkeitä mukavuuden kannalta.

Martinselkosen alueella retkeillessä kannattaa huomioida myös äkilliset sään muutokset. Erityisesti pidemmillä retkillä on hyvä pakata mukaan varakerrastoa ja säänkestävä reppu.

Lintujen bongauksen säävinkit käytännössä

Säätiedotusten aktiivinen seuraaminen on keskeinen osa menestyksekkään linturetken suunnittelua. Erityisesti tuulen suunta ja voimakkuus sekä mahdolliset säätilan muutokset kannattaa tarkistaa useasta lähteestä. Lintuharrastajille suunnatut sovellukset tarjoavat usein myös arvioita muuttoaktiivisuudesta perustuen vallitsevaan säätilaan.

Kevään muuttoaikaan kannattaa erityisesti seurata lämpöaaltojen etenemistä Euroopassa, sillä ne saavat usein aikaan voimakkaita muuttoaaltoja. Etelä- ja lounaistuulet yhdistettynä nousevaan lämpötilaan ovat yleensä merkki hyvistä muuttopäivistä.

Syksyllä taas kannattaa tarkkailla kylmien rintamien etenemistä pohjoisesta, sillä ne saavat arktisia lintuja liikkeelle. Ensimmäiset kylmät pohjoistuulet syksyllä voivat tuoda mukanaan harvinaisia arktisia lajeja.

Sesonkikohtaiset suositukset vaihtelevat vuodenaikojen mukaan:

• Keväällä: Keskity aamuihin lämpimien eteläisten säiden aikana
• Kesällä: Varhaiset aamut ovat parhaita linnuille, vältä kuumimpia keskipäiviä
• Syksyllä: Seuraa kylmiä rintamia ja muuttopäiviä
• Talvella: Ruokintapaikoilla, kuten Martinselkosen lintujen ruokintapaikalla, linnut ovat aktiivisimpia aamuisin ja ennen iltahämärää

Martinselkosen Eräkeskuksen alueella liikkuessa voi yhdistää karhujen tarkkailun ja lintubongauksen. Samalla retkellä voi nähdä monenlaisia metsien siivekkäitä, erityisesti aamun ja illan aktiivisimpina hetkinä. Hyvä sääntö onkin: jos karhu viihtyy, myös linnut ovat yleensä aktiivisia!

Lintujen havainnointi on palkitsevaa millä tahansa säällä, mutta oikeissa olosuhteissa ja hyvin varustautuneena kokemus voi olla todella unohtumaton. Säätilanteiden lukeminen ja lintujen käyttäytymisen tunteminen kehittyy kokemuksen myötä, tehden jokaisesta retkestä opettavaisen elämyksen.

Hossan kansallispuisto on Suomen nuorimpia kansallispuistoja, joka tarjoaa täydellisen tasapainon helposti saavutettavia reittejä, monipuolista luontoa ja laadukkaita palveluita kesäretkeilijöille. Alueen kristallinkirkkaat vedet, historialliset kalliomaalaukset ja hyvin hoidetut reitistöt tekevät siitä ihanteellisen kohteen niin päiväretkeilijöille kuin pidemmille vaelluksille. Kainuun ja Koillismaan rajalla sijaitseva kansallispuisto tarjoaa kävijöilleen ainutlaatuisen yhdistelmän erämaista tunnelmaa ja helppokulkuisia reittejä.

Miksi Hossan kansallispuisto sopii täydellisesti kesäretkelle?

Hossan kansallispuisto on erinomainen kesäretkikohde sen monipuolisen luonnon, selkeiden reittien ja hyvien palveluiden ansiosta. Vuonna 2017 perustettu kansallispuisto on Suomen 40. kansallispuisto, ja se perustettiin juhlistamaan Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä. Alue tunnetaan erityisesti kirkasvetisistä järvistään, harjumaisemistaan ja historiallisista kohteistaan.

Hossa tarjoaa erinomaiset puitteet kesäretkeilyyn, sillä sen reittiverkosto on laaja ja selkeästi merkitty. Puiston alueella on sekä helppokulkuisia päiväretkireittejä että haastavampia vaelluspolkuja. Alueen erityispiirteenä ovat lukuisat vesistöt, jotka tarjoavat virkistysmahdollisuuksia kuumina kesäpäivinä.

Hossan historiallinen vetovoima perustuu yli 4000 vuotta vanhoihin Värikallion kalliomaalauksiin, jotka kertovat alueen pitkästä asutushistoriasta. Kesällä luonto on parhaimmillaan: metsät viheriöivät, marjat ja sienet kypsyvät, ja vesistöt kutsuvat virkistäytymään.

Mitkä ovat Hossan kansallispuiston suosituimmat kesäreitit?

Hossan suosituimpiin reitteihin kuuluu ehdottomasti Värikallio, jonne pääsee sekä maitse että vesiteitse. Noin 8 kilometrin pituinen Värikallion kierros vie kävijät ihastelemaan alueen kuuluisia, tuhansia vuosia vanhoja kalliomaalauksia Somerjärven rannalle. Reitti sopii keskitason retkeilijöille ja sen varrella voi nauttia upeista järvi- ja metsämaisemista.

Julma-Ölkyn kanjonijärvi on toinen Hossan helmi. Tämä 4 kilometrin pituinen reitti kulkee Suomen suurimman kanjonijärven reunamilla ja tarjoaa henkeäsalpaavia näkymiä jyrkkien kallioseinämien ja kirkkaiden vesien kohtaamisesta. Reitti on hieman vaativa, mutta ehdottomasti kokemisen arvoinen.

Huosiharjun kierros (3,5 km) on puolestaan helpompi ja sopii hyvin perheretkeilyyn. Reitti kulkee kauniissa harjumaisemissa ja sen varrella on useita taukopaikkoja. Ternujärven kierros (10 km) tarjoaa monipuolisen kuvan puiston luonnosta kulkien järvien, soiden ja metsien läpi.

Näiden lisäksi Hossassa on lukuisia muita reittejä, jotka vaihtelevat pituudeltaan ja vaativuudeltaan, joten jokaiselle retkeilijälle löytyy sopiva vaihtoehto.

Mitä aktiviteetteja Hossan kansallispuistossa voi harrastaa kesällä?

Kesäisin Hossa tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia luonnossa liikkumiseen. Patikoinnin lisäksi alue on loistava pyöräilykohde. Hossan reiteistä osa on merkitty maastopyöräilyyn sopiviksi, ja erityisesti Umpi-Valkeaisen reitti (5 km) sekä Lounatkierros (21 km) ovat pyöräilijöiden suosiossa.

Melonta on yksi Hossan parhaista kesäaktiviteeteista, kiitos puiston lukuisten järvien ja niitä yhdistävien jokien. Kirkasvetinen Hossanjoki sekä Iijoen latvavedet sopivat erinomaisesti päiväretkiin kanootilla tai kajakilla. Alueella on useita vuokraamoja, joista voi hankkia tarvittavat välineet.

Kalastusmahdollisuudet ovat Hossassa erinomaiset. Kalastusluvalla voi narraamaan muun muassa harjusta, taimenta ja haukea puiston monista vesistöistä. Erityisesti Umpi-Valkeainen, Iso-Valkeainen ja Huosiusjärvi ovat suosittuja kalastuskohteita.

Uiminen kirkkaissa vesissä on miellyttävä tapa virkistäytyä kesäpäivänä. Puiston alueella on useita uimarantoja, joista osa on varustettu laavuilla ja nuotiopaikoilla.

Milloin on paras aika vierailla Hossan kansallispuistossa?

Kesäkuukausista heinäkuu ja elokuu ovat suosituimpia ja samalla lämpimimmät kuukaudet vierailla Hossassa. Tällöin päivälämpötilat vaihtelevat yleensä 15-25 asteen välillä, ja yötkin ovat lämpimiä. Keskikesän valoisuus on myös ainutlaatuista – Kainuussa kesäyöt ovat hyvin valoisia, mikä mahdollistaa retkeilyn lähes vuorokauden ympäri.

Kesäkuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin osuu vilkkain sesonki, jolloin puistossa on eniten kävijöitä. Jos etsit rauhallisempaa retkeily-ympäristöä, kannattaa harkita vierailua kesäkuun alussa tai elokuussa, jolloin kävijämäärät ovat maltillisempia mutta säät usein edelleen suotuisia.

Luonnon kannalta jokaisella kesäkuukaudella on omat erityispiirteensä. Kesäkuussa luonto on raikkaimmillaan keväisen vihreää, heinäkuu tarjoaa lämpimimmät uimavedet, ja elokuussa alkavat kypsyä ensimmäiset marjat ja sienet. Elokuun loppua kohden myös sääskien määrä vähenee merkittävästi.

Vaikka sää on yleensä kesällä suotuisa, on Suomen säähän aina hyvä varautua vaihtelevuudella. Myös kesäkuukausina voi esiintyä viileämpiä ja sateisia jaksoja.

Miten Hossan kansallispuistoon pääsee ja missä voi yöpyä?

Hossan kansallispuisto sijaitsee Suomussalmen kunnassa, Kainuun ja Koillismaan rajalla. Omalla autolla saapuminen on yleisin tapa, ja puistoon pääsee helposti valtatieltä 5 kääntymällä Hossantielle (tie 843). Julkisilla kulkuneuvoilla matka vaatii hieman suunnittelua – lähimmät juna-asemat ovat Kontiolahdella ja Kajaanissa, joista on linja-autoyhteydet Kuusamoon. Linja-autolla pääsee Hossan kylän läheisyyteen, josta on lyhyt matka kansallispuistoon.

Puiston sisäänkäynnin läheisyydessä on useita pysäköintialueita, ja kansallispuiston opastuskeskus tarjoaa ajantasaista tietoa reiteistä ja olosuhteista.

Hossan lähialueella sijaitsee myös Martinselkosen Eräkeskus, joka tarjoaa laadukasta majoitusta erämaatunnelmassa. Tämä voi olla hyvä vaihtoehto niille, jotka kaipaavat perusmukavuuksia päiväretkien jälkeen. Eräkeskuksessa on majoitustilaa 29 hengelle ja siellä voi nauttia myös saunaelämyksistä perinteisessä puulämmitteisessä tai savusaunassa.

Mitä varusteita tarvitsen Hossan kesäretkelle?

Kesäretki Hossaan vaatii asianmukaisen varustautumisen, vaikka olisitkin vain päiväretkellä. Perusvarustukseen kuuluvat hyvät ja tukevat retkikengät tai vaelluskengät, joilla kulkeminen on varmaa vaihtelevassa maastossa. Säänmukainen vaatetus on ehdoton – kerrospukeutuminen toimii hyvin myös kesällä, sillä lämpötilat voivat vaihdella päivän mittaan.

Reppuun kannattaa pakata ainakin vesipullo, eväät, kartta tai maastonavigaattori, ensiapulaukku, puukko ja tulentekovälineet. Aurinkosuoja, hyönteiskarkote ja pieni määrä särkylääkkeitä ovat myös hyödyllisiä. Jos suunnittelet yöpymistä maastossa, tarvitset luonnollisesti teltan tai riippumaton, makuupussin ja -alustan.

Hossan vesistöjen läheisyydessä liikuttaessa uima-asu on hyvä lisä varustukseen. Kamera on myös suositeltava, sillä Hossan maisemat tarjoavat upeita kuvausmahdollisuuksia. Jos aiot kalastaa, tarkista kalastusluvat etukäteen ja ota mukaan tarvittavat välineet.

Erityisesti alkukesästä on hyvä varautua hyönteisiin pitkähihaisin ja -lahkeisin vaattein sekä ottamalla mukaan riittävästi hyönteiskarkotetta. Sadevarusteet kannattaa pakata mukaan vuodenajasta riippumatta.

Hossan kansallispuiston kesäretki – vinkit onnistuneeseen luontoelämykseen

Onnistunut retki Hossan kansallispuistoon vaatii hieman ennakkosuunnittelua. Tutustu reittivaihtoehtoihin ja nähtävyyksiin etukäteen ja valitse oman kuntotasosi mukaiset reitit. Värikallion kalliomaalauksille suuntaava reitti ja Julma-Ölkyn kanjonijärven kierros ovat ehdottomia suosikkeja, jotka kannattaa sisällyttää ensimmäiseen vierailuun.

Varaudu vaihteleviin sääolosuhteisiin ja tarkista sääennuste ennen lähtöä. Muista, että kesälläkin sää voi muuttua nopeasti ja kylmä sade voi yllättää. Kerrospukeutuminen on paras ratkaisu muuttuviin olosuhteisiin.

Kansallispuistossa retkeiltäessä on tärkeää noudattaa roskattoman retkeilyn periaatteita: kaikki mikä viedään luontoon, tuodaan myös pois. Muista kunnioittaa luontoa ja muita retkeilijöitä antamalla eläimille ja kasveille rauhan sekä pitämällä melutason alhaisena.

Jos haluat yhdistää Hossan vierailuusi vielä enemmän luontoelämyksiä, Martinselkosen Eräkeskus Suomussalmella tarjoaa unohtumattomia karhujen katselusafareita. Näillä retkillä on mahdollista nähdä Suomen suurpeto luonnollisessa ympäristössään turvallisesti ja ammattitaitoisen opastuksen johdolla. Karhusafarit ovat erityisen suosittuja kesä-elokuussa, jolloin karhujen näkemisenkin todennäköisyys on suurimmillaan.

Hossan kansallispuisto lumoaa kävijänsä ainutlaatuisella yhdistelmällä kirkkaita vesiä, ikivanhaa historiaa ja monipuolisia retkeilymahdollisuuksia. Oli kyseessä sitten päiväretki tai pidempi vaellus, huolellinen valmistautuminen takaa onnistuneen ja turvallisen luontokokemuksen itäisessä Suomessa.

Suomussalmi houkuttelee retkeilijöitä ainutlaatuisella yhdistelmällä koskematonta erämaaluontoa, monipuolisia reittejä ja riipaisevaa itäsuomalaista maisemaa. Kainuun suurissa selkosissa sijaitseva kunta tarjoaa retkeily-ystäville mahdollisuuden kokea aitoa erämaatunnelmaa, upeaa luonnon monimuotoisuutta ja hiljaisuutta, jota kaupunkielämässä harvoin kohtaa. Hossan kansallispuisto, laajat erämaa-alueet ja runsas eläimistö tekevät Suomussalmesta luontomatkailun helmen, joka palkitsee kävijänsä ympäri vuoden.

Mikä tekee Suomussalmesta houkuttelevan kohteen retkeilijälle?

Suomussalmen suurin vetovoima retkeilijöille piilee sen koskemattomissa erämaissa, joita Kainuun laajat metsä- ja suoalueet tarjoavat. Tällä alueella luonto näyttäytyy vielä lähes alkuperäisessä tilassaan. Itärajan tuntumassa sijaitsevat erämaat tarjoavat rauhaa ja hiljaisuutta, joka on nykymaailmassa yhä harvinaisempaa. Retkeilijöitä viehättävät myös alueen monipuoliset reitit, jotka soveltuvat niin päiväretkeilyyn kuin pidempiin vaelluksiinkin.

Suomussalmen maisemaa hallitsevat laajat metsäalueet, kirkasvetiset järvet ja suot, jotka luovat ainutlaatuisen kainuulaisen maiseman. Erityisesti korkeusvaihtelut tarjoavat vaaranäkymiä, joista avautuu laajoja panoraamoja ympäröivään metsämaisemaan. Luonnon monimuotoisuus näkyy sekä kasvillisuudessa että eläimistössä – alueella on mahdollista kohdata niin taigametsien tyypillisiä lajeja kuin harvinaisempiakin eläimiä.

Mitkä ovat Suomussalmen tunnetuimmat retkeilyreitit?

Hossan kansallispuisto on Suomussalmen retkeilyn kruununjalokivi. Vuonna 2017 perustettu kansallispuisto tunnetaan erityisesti kirkasvetisistä järvistään, hiekkaisista harjuistaan ja historiallisista kalliomaaluksistaan. Puiston suosituimpia reittejä ovat Värikallio (4,8 km), joka johdattaa muinaisten kalliomaalauksien äärelle, ja Ölökyn ähkäsy (5 km), joka tarjoaa näkymät vaikuttavaan kanjoniin.

Martinselkosen alueella kulkee useita merkittyjä reittejä, jotka soveltuvat eri tasoisille retkeilijöille. Reitit kulkevat läpi monimuotoisten metsien, soiden ja vesistöjen. Itärajan retkeilyreitit puolestaan tarjoavat pidemmän vaelluksen ystäville mahdollisuuden tutustua raja-alueen erämaihin. Talvisin alueella on hyvin hoidettuja hiihtolatuja ja lumikenkäilyreittejä, joiden yhteyteydessä on usein myös laavuja ja nuotiopaikkoja.

Reittien vaativuustasot vaihtelevat helpoista päiväretkistä haastavampiin useamman päivän vaelluksiin. Selkeät reittimerkinnät ja taukopaikat tekevät Hossan reiteistä sopivia myös aloitteleville retkeilijöille.

Milloin on paras aika retkeillä Suomussalmella?

Suomussalmi tarjoaa ainutlaatuisia retkeilyelämyksiä jokaisena vuodenaikana. Kesäkuukaudet ovat suosituinta retkeilyaikaa, jolloin voi nauttia valoisista öistä ja lämpimästä säästä. Keskikesällä keskiyön aurinko luo taianomaisen tunnelman ja mahdollistaa retkeilyn jopa läpi yön. Alkukesä tarjoaa myös kukkivan luonnon ja lintujen pesimäajan rikkaan äänimaiseman.

Syksyllä ruska värittää Suomussalmen metsät ja suot kultaisiin ja punaisiin sävyihin. Syyskuun puolivälistä lokakuun alkuun kestävä ruskakausi on erityisen kaunista aikaa retkeilyyn. Samalla metsät täyttyvät marjoista ja sienistä, joten retkeilijät voivat samalla nauttia luonnon antimista.

Talvi tuo tullessaan lumivarmat olosuhteet ja mahdollisuuden erilaisiin talviaktiviteetteihin. Hiihto, lumikenkäily ja läskipyöräily ovat suosittuja tapoja tutustua lumiseen maisemaan. Martinselkosen alueella on erinomaiset mahdollisuudet talviretkeilyyn, sillä lumipeite on yleensä vahva ja kestää pitkälle kevääseen.

Kevät on vähemmän ruuhkaista aikaa, mutta tarjoaa kiehtovan näkymän luonnon heräämiseen. Lintujen muutto ja ensimmäisten kasvien kukkiminen luovat toiveikkaan tunnelman, vaikkakin kelirikko voi hetkellisesti hankaloittaa liikkumista syrjäisemmillä alueilla.

Millaisia villieläimiä voi kohdata Suomussalmen retkillä?

Suomussalmen erämaat ovat tunnettu monipuolisesta eläimistöstään, ja alue on erityisesti suurpetojen valtakuntaa. Karhu on alueen tunnetuin asukas, ja Itärajan tuntumassa on Suomen tiheimpiä karhupopulaatioita. Martinselkosen Eräkeskus tunnetaan maailmanlaajuisestikin laadukkaista karhujen katselumahdollisuuksista. Karhut ovat aktiivisimmillaan keväästä syksyyn, ja niitä voi turvallisesti tarkkailla ammattimaisesti järjestetyiltä katselupaikoilta.

Muita suurpetoja alueella ovat susi, ilves ja ahma, joista viimeksi mainittu on Suomen harvinaisin suurpeto. Näiden arkisten eläinten kohtaaminen on kuitenkin harvinaista, sillä ne välttelevät ihmisiä. Retkeilijöiden onkin todennäköisempää bongata hirvi, metsäkauris tai metsäpeura, jotka ovat yleisiä erityisesti aamu- ja iltahämärissä.

Linnustoltaan Suomussalmi on erityisen rikas. Alueella voi nähdä metsäkanalintuja kuten metson ja teeren, sekä useita eri pöllölajeja. Petolintujen ystäville alue tarjoaa mahdollisuuden nähdä maa- ja merikotkia. Retkeilijöiden kannattaakin pitää kiikarit mukana ja silmät auki – luontokamerakin on hyvä pitää valmiina.

Turvallinen luonnossa liikkuminen on tärkeää. Vaikka villieläinten kohtaaminen on aina elämys, on muistettava, että kyse on luonnonvaraisista eläimistä, joille on annettava riittävästi tilaa ja kunnioitusta.

Miten valmistaudun Suomussalmen erämaaluonnossa retkeilyyn?

Suomussalmen erämaat vaativat retkeilijältä huolellista valmistautumista. Asianmukainen varustus on välttämätön kaikkina vuodenaikoina. Säänmukaiset vaatteet, kerrospukeutuminen ja hyvät jalkineet ovat retkeilyn perusta. Kesällä on syytä varautua hyttysiin sopivalla vaatetuksella ja hyönteiskarkoitteilla. Talvella puolestaan lämpimät, tuulenpitävät vaatteet ovat elintärkeitä.

Kartat ja navigointitaidot ovat erämaareiteilllä arvokkaita. Vaikka reitit ovat usein hyvin merkittyjä, kannattaa mukaan ottaa alueen kartta ja kompassi. Älypuhelinten navigointisovellukset ovat hyödyllisiä, mutta niihin ei pidä täysin luottaa, sillä akkujen kesto ja verkkoyhteydet voivat erämaa-alueilla olla rajoittuneita.

Säätilat voivat vaihdella nopeasti, joten sääennusteiden seuraaminen ennen retkeä on tärkeää. Varsinkin talvella kylmyys ja pimeys tuovat omat lisähaasteensa retkeilyyn. Varalämpöä, otsalamppua ja varavirtalähteitä kannattaa pitää mukana.

Retkieväät on syytä mitoittaa retken keston mukaan ja ottaa aina hieman ylimääräistä mukaan. Juomaveden saanti on varmistettava – Suomussalmen vedet ovat pääsääntöisesti puhtaita, mutta veden keittäminen tai puhdistaminen on silti suositeltavaa.

Jokamiehenoikeudet antavat Suomessa laajat mahdollisuudet luonnossa liikkumiseen, mutta ne tuovat mukanaan myös vastuun. Luontoa tulee kunnioittaa, roskat kuljettaa pois ja tulen teko on sallittua vain merkityillä tulipaikoilla.

Mitä palveluita Suomussalmella on tarjolla retkeilijöille?

Suomussalmen alueella retkeilijöiden käytössä on monipuolinen verkosto laavuja, autiotupia ja nuotiopaikkoja. Hossan kansallispuistossa ja muilla merkityillä reiteillä on hyvin huollettuja taukopaikkoja, joissa voi levähtää ja nauttia eväitä. Autiotuvat tarjoavat suojaa yöpymiseen, ja ne toimivat useimmiten itsepalveluperiaatteella.

Martinselkosen Eräkeskus on keskeinen palveluntarjoaja Itärajan retkeilyreitin varrella. Eräkeskuksessa on majoitusmahdollisuudet 29 hengelle, ja se tarjoaa monipuolisia palveluja retkeilijöille. Ruokailupalvelut toimivat tilauksesta, ja tarjolla on tyypillistä suomalaista kotiruokaa, jossa hyödynnetään paikallisia raaka-aineita. Perinteinen puulämmitteinen sauna ja savusauna tarjoavat rentouttavan päätöksen retkipäivälle.

Opastetut retket ovat suosittu tapa tutustua alueen luontoon. Martinselkosen Eräkeskus on erityisesti tunnettu karhunkatselusafareistaan, jotka tarjoavat mahdollisuuden nähdä näitä vaikuttavia eläimiä niiden luontaisessa ympäristössä. Lisäksi alueella järjestetään vaelluksia, pyöräretkiä ja talvisin hiihto- ja lumikenkäretkiä.

Suomussalmen keskustassa on saatavilla peruspalveluita, kuten kauppoja, ravintoloita ja terveydenhuoltoa. Retkeilijän kannattaa kuitenkin varautua siihen, että syrjäisemmillä alueilla palvelutarjonta on rajallista.

Suomussalmen retkeilyelämyksen kohokohtia

Suomussalmen retkeilykokemus tiivistyy ainutlaatuiseen rauhaan ja erämaatunnelmaan, jota harvoin löytää nykyaikaisesta maailmasta. Hossan kansallispuiston kirkasvetiset järvet ja historialliset kalliomaalaukset tarjoavat sekä luontoelämyksiä että koskettavaa kulttuurihistoriaa. Karhunkatselumahdollisuus on monelle unohtumaton kokemus ja alueen luonnon monimuotoisuus palkitsee kaikkina vuodenaikoina.

Käytännön vinkkeinä onnistuneelle vierailulle suosittelemme huolellista suunnittelua ja joustavuutta aikatauluissa. Oman kokemustason realistinen arviointi on tärkeää, samoin kuin säähän varautuminen. Majoituksen ja erityisesti karhujen katselusafarien varaaminen ennakkoon on suositeltavaa, sillä varsinkin kesäsesonkina suosituimmat paikat täyttyvät nopeasti.

Martinselkosen Eräkeskus tarjoaa asiantuntevaa opastusta ja palveluita, jotka auttavat retkeilijöitä hyödyntämään alueen mahdollisuudet täysimääräisesti. Monivuotinen kokemus luontomatkailusta ja erämaaelämyksistä takaa, että vierailijat kokevat Suomussalmen luonnon parhaimmillaan – turvallisesti ja kestävän luontomatkailun periaatteita kunnioittaen.

Olipa kyseessä päiväretki, pidempi vaellus tai luontokuvausmatka, Suomussalmi tarjoaa aitoja erämaaelämyksiä, jotka jäävät mieleen pitkäksi aikaa. Kainuun suuret selkoset odottavat tutkijoitaan – tervetuloa kokemaan erämaan hiljaisuus ja luonnon voima!

Suomussalmen luonto tarjoaa valokuvaajille monipuolisia ja ainutlaatuisia kuvauskohteita. Tärkeimpiä näistä ovat Martinselkosen alueen karhujenkatselu- ja kuvauspaikat, Hossan kansallispuiston jylhät maisemat, Hiidenportin kansallispuiston luonnonmukaiset metsät sekä lukuisat erämaa-alueet kuten Murhisalo. Vesistökuvaukseen parhaita paikkoja löytyy Kiantajärveltä, Suomussalmen järviltä sekä alueen lukuisilta joilta ja puroilta, jotka tarjoavat kauniita heijastuksia erityisesti aamuisin ja iltaisin.

Mitkä ovat Suomussalmen tunnetuimmat luontokohteet valokuvaajille?

Suomussalmen alueella on useita kansainvälisestikin tunnettuja luontokohteita, jotka houkuttelevat valokuvaajia ympäri maailmaa. Martinselkosen alue on erityisen kuuluisa mahdollisuudestaan nähdä ja kuvata karhuja niiden luonnollisessa elinympäristössä. Täällä sijaitsevat ammattimaiset piilokojut tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden turvalliseen karhujen valokuvaukseen.

Hossan kansallispuisto on toinen merkittävä kohde, joka tunnetaan kirkkaista vesistöistä, hienoista kalliomaalauksista ja jylhistä mäntymetsistä. Julma-Ölkky ja Värikallio ovat erityisen suosittuja valokuvauskohteita tällä alueella. Myös Hiidenportin kansallispuisto tarjoaa luonnonmukaisia metsämaisemia ja jyrkänteitä, jotka ovat kuin luotuja dramaattisiin luontokuviin.

Suomaisemat, kuten Riisitunturin ja Martinselkosen ympäristön suot, tarjoavat etenkin ruskan aikaan upeita värejä ja tunnelmia. Murhisalon erämaa-alue puolestaan on täydellinen kohde niille, jotka haluavat kuvata aitoa, koskematonta erämaata ilman ihmisen vaikutusta maisemaan.

Milloin on paras aika vuodesta kuvata Suomussalmen luontoa?

Suomussalmen luonto tarjoaa erinomaisia kuvauskohteita vuoden jokaisena päivänä, mutta jokaisella vuodenajalla on omat erityispiirteensä. Kesä on karhujen aktiivisinta aikaa, jolloin niitä voi nähdä Martinselkosen alueella jopa kymmeniä. Pitkät ja valoisat kesäyöt tarjoavat erinomaiset valokuvausolosuhteet – valoa riittää melkein ympäri vuorokauden, mikä mahdollistaa kuvaamisen matalammilla ISO-arvoilla.

Kevät tarjoaa kuvaajille lumisen maiseman ja ensimmäiset merkit heräävästä luonnosta. Huhtikuussa alkaa myös karhunkatselukausi, jolloin voi nähdä talviunilta herääviä karhuja. Kevään raikas valo ja kontrastit lumen ja paljastuvien maisemien välillä luovat kiehtovia kuvausmahdollisuuksia.

Ruska-aika syksyllä on monien valokuvaajien suosikki. Syyskuun puolivälistä lokakuun alkuun metsät ja suot muuttuvat värikkäiksi, luoden upeita väripaletteja.

Talvi puolestaan tarjoaa lumisia maisemia ja mahdollisuuden kuvata revontulia tummaa taivasta vasten. Vaikka karhujen kuvaaminen ei talvisin ole mahdollista, luonto itsessään tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia lumisten metsien ja jäätyneiden vesistöjen kuvaamiseen.

Miten pääsee Martinselkosen alueen karhunkatselupaikoille?

Martinselkosen Eräkeskus sijaitsee Kainuussa, Suomussalmen kunnassa lähellä itärajaa. Karhunkatselupaikoille pääsee helpoiten Martinselkosen Eräkeskuksen järjestämillä retkillä. Tyypillisesti karhunkatseluretki alkaa iltapäivällä, jolloin ryhmä siirtyy oppaan johdolla kojuille ja viettää siellä koko illan ja yön. Aamulla palataan takaisin Eräkeskukselle nauttimaan kunnon aamiaisen.

Martinselkosen alueella on useita ammattimaisesti rakennettuja karhukojuja, jotka on sijoitettu strategisesti paikkoihin, joissa karhujen on turvallista liikkua ilman ylimääräisiä häiriötekijöitä. Tarjolla on sekä ryhmäkojuja että yksityiskojuja vaativammille kuvaajille.

Karhunkatselukojujen sijainti on valittu huolellisesti ottaen huomioon sekä karhujen luontaiset kulkureitit että parhaat valokuvausolosuhteet. Kojut ovat puurakenteisia, hyvin eristettyjä ja varustettu mukavilla istuimilla pitkäkestoista tarkkailua varten. Kuvauskausi alkaa huhtikuussa ja jatkuu elokuun puoleen väliin asti.

Kokemuksemme mukaan karhujen näkemisen todennäköisyys on Martinselkosen alueella erittäin korkea – kesäkaudella lähes 100% ja keväälläkin erinomaiset 90%. Kuvausretkien varaukset kannattaa tehdä hyvissä ajoin, erityisesti kesäkaudelle, joka on suosituinta aikaa.

Mitä kuvausvarustusta kannattaa ottaa mukaan Suomussalmen luontoretkille?

Valokuvausretki Suomussalmen luontoon vaatii asianmukaista varustusta, joka vaihtelee hieman vuodenajan ja kuvauskohteen mukaan. Karhujen kuvaamiseen suosittelemme pitkää teleobjektiivia (vähintään 60-300mm, joillain kojuilla jopa 400-600mm), joka mahdollistaa riittävän etäisyyden pitämisen kohteeseen.

• Perusvarustus: kamera, objektiivit (teleobjektiivi karhujen kuvaukseen, laajakulma maisemiin), kuulapää, vara-akut ja muistikortit
• Sääsuojaus: sadesuojat kameralle, kosteutta kestävät laitteet
• Vaatetuksessa tärkeää: lämpimät, äänettömät vaatteet, kerrosvaatetus säiden vaihtelun varalta
• Lisävarusteet: kiikarit, otsalamppu (punavalolla), hyönteiskarkote kesällä

Mistä löytyy parhaita maisemakuvauskohteita Suomussalmen vesistöalueilla?

Suomussalmen alue on tunnettu upeista vesistöistään, jotka tarjoavat erinomaisia mahdollisuuksia maisemakuvaukseen. Kiantajärvi on yksi alueen tärkeimmistä vesistöistä, joka tarjoaa kauniita näkymiä erityisesti auringonnousun ja -laskun aikaan. Järven rannoilta löytyy useita hyviä kuvauspaikkoja, kuten Ämmänsaari ja Jalonniemi.

Hossan kansallispuiston vesistöt ovat erityisen kuuluisia kirkkaasta vedestään. Julma-Ölkyn kanjonimainen järvi sekä Värikallio kalliomaalauksilla ovat loistavia kuvauskohteita. Myös Somerjärven kapeat salmet ja Huosiusjärven hiekkarannat tarjoavat upeita maisemia.

Hossanjoki ja Perankajoki ovat virtaavan veden kuvaamiseen erinomaisia kohteita. Jokien varsilla olevat kosket, erityisesti Lounatkoski ja Hossankoski, ovat suosittuja pitkän valotusajan kuvauskohteita. Kevättulvien aikaan tai syksyn väriloiston keskellä nämä kohteet ovat erityisen vaikuttavia.

Pienemmistä vesistöistä mainitsemisen arvoisia ovat Martinselkosen alueen suolammet ja Murhisalon erämaan pienet metsäjärvet. Nämä tarjoavat useimmiten peilikirkkaita heijastuksia tyynellä säällä, erityisesti aikaisin aamulla ja myöhään illalla. Kuvauspaikat ovat usein rauhallisia ja vähemmän tunnettuja, joten sinulla on hyvä mahdollisuus saada täysin omaperäisiä kuvia.

Suomussalmen ainutlaatuiset valokuvausmahdollisuudet eri vuodenaikoina

Suomussalmen ainutlaatuiset valokuvausmahdollisuudet eri vuodenaikoina tarjoavat jokaiselle valokuvaajalle jotain erityistä. Kevään valokuvauksessa huomio kiinnittyy heräävään luontoon, lumien sulamiseen ja ensimmäisiin karhujen havaintoihin niiden herätessä talviunilta. Tämä on myös aikaa, jolloin lintujen kevätmuutto tuo alueelle runsaasti kuvattavaa.

Kesä on karhujen aktiivisinta aikaa, jolloin Martinselkosen alueella voi liikkua jopa kymmeniä karhuja. Parhaimpina iltoina kojujen lähettyvillä voi nähdä 5-15 yksilöä samaan aikaan. Kesän valokuvaustekniikassa on huomioitava pitkän valoisuuden tuomat mahdollisuudet – keskikesällä voi usein kuvata kohtuullisilla ISO-arvoilla ja nopeilla suljinnopeuksilla. Erityisen kiehtovia kuvauskohteita kesällä ovat karhujen uiminen, puissa kiipeily ja sosiaaliset kohtaamiset.

Syksyn ruska-aika tarjoaa valokuvaajille väriloistoa, joka on parhaimmillaan syyskuun puolivälistä lokakuun alkuun.

Martinselkosen Eräkeskus tarjoaa valokuvaajille erikoistuneita palveluita ympäri vuoden. Käytössämme on useita ammattimaisesti rakennettuja karhukojuja, jotka on sijoitettu hyviin kuvauspaikkoihin. Kojumme ovat erilaisia – tarjolla on sekä ryhmäkojuja että yksityiskojuja vaativammille kuvaajille. Eräkeskuksella on majoitustilaa 29 henkilölle, joten kuvausretkeen voi helposti yhdistää pidemmänkin majoittumisen alueella.

Suomussalmen luontokuvauskohteet tarjoavat loputtomasti mahdollisuuksia niin aloitteleville kuin ammattilaisvalokuvaajillekin. Alueen ainutlaatuinen luonto, monipuoliset maisemat ja runsas eläimistö takaavat, että jokainen kuvausretki on erilainen. Olipa tavoitteenasi ikuistaa karhuja niiden luonnollisessa ympäristössä, maisemakuvata vesistöjä tai tallentaa vuodenaikojen vaihtelu, Suomussalmi ja erityisesti Martinselkosen alue tarjoavat siihen erinomaiset puitteet. Tervetuloa kokemaan Suomussalmen luonnon valokuvaukselliset ihmeet kanssamme!

Suomussalmi tarjoaa luontomatkailijoille monipuolisia nähtävyyksiä ja elämyksiä ympäri vuoden. Alue tunnetaan erityisesti Hossan kansallispuistosta, Martinselkosen Eräkeskuksesta ja muista erämaa-alueista. Suomussalmen luontoa värittävät laajat metsäalueet, kirkasvetiset järvet ja suoalueet. Alue on myös tunnettu ainutlaatuisista mahdollisuuksista tarkkailla villieläimiä, kuten karhuja, luonnollisessa ympäristössään sekä retkeilyreiteistä.

Mitä nähtävää Suomussalmella on luontomatkailijoille?

Suomussalmen luonto tarjoaa kävijöille aitoa ja koskematonta erämaaluontoa, joka on yhä harvinaisempaa Euroopassa. Martinselkosen Eräkeskus on yksi alueen tunnetuimpia kohteita, joka sijaitsee Kainuun suurissa selkosissa lähellä itärajaa. Sen sijainti mahdollistaa ainutlaatuiset luontoelämykset rauhallisessa ympäristössä.

Hossan kansallispuisto on toinen merkittävä nähtävyys, joka tunnetaan kauniista maisemistaan ja historiallisista kohteistaan. Alueelta löytyy mm. Värikallio, jossa on noin 4000 vuotta vanhoja kalliomaalauksia. Kansallispuistossa voi ihastella myös kirkkaita järviä, harjumaastoja ja hiekkarantoja.

Suomussalmen alueen luonto on erittäin monimuotoista. Laajat metsät, järvet ja suoalueet tarjoavat elinympäristön monille harvinaisille kasvi- ja eläinlajeille. Erityisesti itärajan läheisyydessä sijaitsevat erämaa-alueet ovat säilyttäneet alkuperäisen luontonsa ja rauhansa, mikä tekee niistä täydellisiä kohteita luontomatkailijoille, jotka kaipaavat hiljaisuutta ja aitoja luontoelämyksiä.

Missä Suomussalmella voi nähdä karhuja ja muita villieläimiä?

Martinselkosen Eräkeskus on yksi Suomen arvostetuimmista karhujen tarkkailupaikoista. Eräkeskuksen alue sijaitsee lähellä itärajaa, missä karhupopulaatio on vahva ja vakaa. Alueella on järjestetty ammattimaisesti karhuretkiä jo 30 vuoden ajan erilaisine katselu- ja valokuvauskojuineen.

Karhuja voi nähdä parhaiten Suomussalmen ja Kuhmon seuduilla, jotka ovat kansainvälisestikin tunnettuja laadukkaista karhujen katselumahdollisuuksista. Itäinen raja-alue on tunnettu suurimmista karhutiheydestä Suomessa. Nämä alueet tarjoavat rauhallisia elinalueita näille syrjäisyyttä kaipaaville pedoille.

Martinselkosen karhukuvauskausi alkaa huhtikuussa ja jatkuu elokuun puoleen väliin asti. Tilastojen mukaan karhujen näkemisen todennäköisyys on Martinselkosen alueella erittäin korkea – kesäkaudella lähes 100% ja keväälläkin erinomainen 90%. Karhuretkien lisäksi alueella voi tavata muita suurpetoja kuten susia, ahmoja ja ilveksiä, vaikka nämä vaativatkin enemmän kärsivällisyyttä ja hyvää tuuria.

Lintuharrastajille Suomussalmen alue tarjoaa mahdollisuuksia nähdä harvinaisia lajeja kuten kuukkeleita, pohjantikkoja ja lapinpöllöjä, joka on maailman suurin pöllölaji.

Mitkä ovat parhaat vaellusreitit Suomussalmella?

Hossan kansallispuisto tarjoaa monipuolisia vaellusreittejä erilaisille kulkijoille. Yksi suosituimmista reiteistä on Värikalliontaival, joka johdattaa kävijät muinaisten kalliomaalausten äärelle. Reitti on keskivaativa ja sopii hyvin päiväretkeksi.

Kokeneemmille vaeltajille Hossan kansallispuistossa on tarjolla pidempiä reittejä kuten Peranka-Hossa reitti (30 km), joka kulkee läpi vaikuttavien harjumaisemien ja erämaa-alueiden. Reitin varrella on useita laavuja ja taukopaikkoja.

Martinselkosen Eräkeskuksen lähiympäristössä on myös hyviä päiväretkeilyreittejä, joilla voi kokea erämaan rauhaa. Lyhyemmät reitit sopivat hyvin perheille, ja pidemmät tarjoavat haasteita kokeneemmille retkeilijöille. Tällainen on esim. Lintulampi Martinselkosen Luonnonsuojelualueella.

Useimpien reittien varrella on taukopaikkoja, nuotiopaikkoja ja laavuja, jotka helpottavat retken suunnittelua. Moniin reitteihin voi myös yhdistää majoituksen alueen autiotuvissa tai laavuissa, mikä mahdollistaa pidemmät vaellukset ja aidon erämaakokemuksen.

Milloin on paras aika vierailla Suomussalmen luontokohteissa?

Jokainen vuodenaika tarjoaa Suomussalmella omat ainutlaatuiset elämyksensä. Kesäkuukaudet (kesä-elokuu) ovat suosituinta aikaa luontomatkailuun. Tällöin päivät ovat pitkiä, lämpötilat miellyttäviä ja luonto vehreimmillään. Kesä on myös parasta aikaa karhujen tarkkailuun ja valokuvaamiseen, sillä karhujen aktiivisuus on huipussaan ja valaistus on ihanteellinen myös yöaikaan.

Syksyllä (syys-lokakuu) Suomussalmen metsissä loistavat ruskan värit, mikä tekee maisemasta erityisen kauniin. Tämä on myös erinomaista aikaa marjastukseen, sienestykseen ja vaellukseen. Ilmat ovat yleensä raikkaita ja sääskiä on vähemmän kuin kesällä.

Talvikausi (joulukuu-maaliskuu) tarjoaa mahdollisuuden kokea oikea suomalainen talvi. Talviaktiviteetit kuten lumikenkäily, hiihto ja moottorikelkkailu ovat suosittuja. Martinselkosen Eräkeskus toimii erinomaisena tukikohtana moottorikelkkailijoille, sillä Suomussalmen alueella on noin 350 km huollettuja moottorikelkkareittejä.

Kevät (huhtikuu-toukokuu) on luonnon heräämisen aikaa. Karhujen katselukausi alkaa huhtikuussa lumien sulaessa. Keväällä voi myös nähdä monia muuttolintuja, jotka palaavat alueelle, kuten laulujoutsenet (Suomen kansallislintu) ja kurjet.

Miten Suomussalmen vesistöjä voi hyödyntää luontomatkailussa?

Suomussalmen alue on tunnettu lukuisista järvistään ja joistaan, jotka tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia vesistöaktiviteetteihin. Melonta on yksi suosituimmista tavoista tutustua alueen vesistöihin. Erityisesti Hossan kansallispuiston kirkasvetiset järvet ja joet muodostavat suosittuja melontareittejä eri tasoisille melojille.

Kalastus on toinen tärkeä aktiviteetti alueella. Suomussalmen vesissä ui monia kalalajeja kuten haukia, ahvenia, kuhaa ja taimenia. Kalastuslupia myydään useille eri kalastusalueille, ja paikallisoppaat voivat auttaa löytämään parhaat kalapaikat.

Kesäaikaan monet järvet tarjoavat mahdollisuuden uimiseen puhtaassa ja raikkaassa vedessä. Hossan kansallispuistossa on useita luonnonhiekkarantoja, jotka houkuttelevat kävijöitä kuumina kesäpäivinä.

Vesistöjen ympärillä kulkee myös monia retkeilyreittejä, jotka tarjoavat kauniita näkymiä järville ja joille. Näiden reittien varrella on usein taukopaikkoja, jotka on sijoitettu vesistöjen äärelle, mikä mahdollistaa eväsretken kauniissa maisemissa.

Suomussalmen luontomatkailijan tärkeimmät vinkit

Suomussalmen luontoon tutustuessa kannattaa varata riittävästi aikaa ja suunnitella vierailu etukäteen. Martinselkosen Eräkeskuksen karhukuvausretket on hyvä varata hyvissä ajoin, erityisesti kesäkaudelle, joka on suosituinta aikaa. Parhaan kokemuksen saamiseksi suosittelemme vähintään yhtä yötä kuvaustarkoitukseen rakennetuissa kojeissa.

Eri vuodenajat vaativat erilaista varustautumista. Kesällä on syytä varautua hyttysiin ja muihin hyönteisiin sopivalla vaatetuksella ja hyönteiskarkotteilla. Talvella puolestaan lämmin vaatetus on välttämätöntä, sillä lämpötilat voivat laskea hyvinkin alas.

Suomessa jokamiehenoikeudet mahdollistavat liikkumisen luonnossa melko vapaasti, mutta niihin liittyy myös velvollisuuksia. On tärkeää kunnioittaa luontoa: älä roskaa, älä vahingoita kasveja tai häiritse eläimiä. Kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla on lisäksi omia sääntöjään, joihin kannattaa tutustua etukäteen.

Martinselkosen Eräkeskus tarjoaa monipuolisia palveluja vierailleen. Majoitusta on tarjolla 29 hengelle, ja talossa on myös saunat, mukaan lukien perinteinen puulämmitteinen ja savusauna. Päärakennuksessa on viihtyisä ruokailutila 32 hengelle, jossa tarjoillaan tilauksesta tyypillistä suomalaista kotiruokaa käyttäen mahdollisimman paljon puhtaita paikallisia raaka-aineita.

Lopuksi, ehkä tärkein vinkki: anna itsellesi lupa hidastaa ja irrottautua digitaalisista häiriötekijöistä. Suomussalmen vanhat metsät tarjoavat mahdollisuuden löytää uudelleen yhteyden luontoon ja sen rytmeihin – kokemus, joka on yhä harvinaisempi modernissa maailmassamme.

Suomussalmi on nousemassa Suomen luontomatkailun helmeksi erityisesti puhtaan luontonsa, ainutlaatuisten eläinkokemustensa ja rauhallisen tunnelmansa ansiosta. Kainuun suurissa selkosissa sijaitseva kunta tarjoaa matkailijoille mahdollisuuden päästä kokemaan aitoa suomalaista erämaatunnelmaa, näkemään harvinaisia suurpetoja luonnollisessa ympäristössään sekä nauttimaan monipuolisista aktiviteeteista ympäri vuoden. Itärajan läheisyydessä sijaitseva Suomussalmi houkuttelee yhä enemmän lähimatkailusta kiinnostuneita kotimaisia matkailijoita, jotka etsivät arjesta irrottavaa luontoelämystä.

Miksi Suomussalmi on suosittu kotimaan matkailukohde?

Suomussalmi on nostanut profiiliaan kotimaan matkailukartalla ainutlaatuisen luontotarjontansa ansiosta. Sen vetovoimatekijöitä ovat koskemattomat erämaat, runsas eläimistö ja erityisesti harvinaiset mahdollisuudet kohdata suurpetoja turvallisesti. Alue edustaa aitoa suomalaista luontokokemusta, jossa hiljaisuus ja puhdas luonto yhdistyvät laadukkaisiin palveluihin ja majoitusmahdollisuuksiin.

Kiinnostus lähimatkailuun ja kotimaan luontokohteisiin on kasvanut viime vuosina, ja Suomussalmi vastaa täydellisesti tähän kysyntään. Alueen rikas kulttuurihistoria, kuten talvisodan taistelupaikat ja perinteinen kainuulainen elämäntapa, tuovat syvyyttä puhtaaseen luontokokemukseen. Vierailijat hakevat autenttisuutta, ja sitä Suomussalmelta löytyy yllin kyllin.

Mitä ainutlaatuisia luontoelämyksiä Suomussalmi tarjoaa matkailijoille?

Suomussalmen merkittävin vetonaula on ehdottomasti mahdollisuus päästä näkemään karhuja niiden luontaisessa elinympäristössä. Itärajan tuntumassa sijaitseva alue on tunnettu runsaasta karhukannastaan, ja ammattimaisesti järjestetyt karhusafarit ovat elämys vailla vertaa.

Martinselkosen Eräkeskus on yksi Suomen arvostetuimmista karhujen tarkkailupaikoista, jossa karhuretkiä on järjestetty jo 30 vuoden ajan. Eräkeskuksen ammattitaitoiset oppaat ohjaavat vierailijat erityisiin katselukojuihin, joista voi turvallisesti ja eläimiä häiritsemättä tarkkailla karhuja luonnollisessa ympäristössään. Karhujen lisäksi onnekkaat voivat nähdä myös susia, ahmoja ja monia lintulajeja, kuten merikotkia ja erilaisia pöllölajeja.

Suomussalmen luonnon erityispiirteitä ovat laajat, koskemattomat metsäalueet ja puhtaat vesistöt. Alueella voi kokea aitoa erämaan tuntua vain muutaman tunnin ajomatkan päässä suuremmista kaupungeista. Luonnon monimuotoisuus näkyy sekä kasvillisuudessa että eläimistössä – metsät ovat täynnä marjoja ja sieniä, ja vesistöt tarjoavat erinomaiset kalastusmahdollisuudet.

Mitkä ovat Suomussalmen suosituimmat nähtävyydet ja aktiviteetit?

Karhusafarien lisäksi Suomussalmella on lukuisia muita nähtävyyksiä ja aktiviteetteja. Hiljainen Kansa -taideteos on yksi alueen tunnetuimmista nähtävyyksistä. Tämä pellolle pystytetty satoja ihmishahmoja sisältävä installaatio on pysäyttävä näky, joka kiehtoo matkailijoita ympäri vuoden.

Raatteen Portti ja talvisodan taistelupaikat tarjoavat historiasta kiinnostuneille mahdollisuuden tutustua Suomen sotahistoriaan autenttisissa ympäristöissä. Näissä kohteissa yhdistyvät historia, luonto ja kulttuuriympäristö ainutlaatuisella tavalla.

Suomussalmen luonto tarjoaa monipuolisia aktiviteettimahdollisuuksia eri vuodenaikoina:

• Kesällä: karhunkatselut, melonta, kalastus, patikointi ja pyöräily
• Syksyllä: marjastus, sienestys, ruska-ajan vaellukset
• Talvella: hiihto, lumikenkäily, pilkkiminen ja läskipyöräretket
• Keväällä: lintujen tarkkailu, karhuretket ja heräävän luonnon seuraaminen

Martinselkosen Eräkeskus järjestää erilaisia ohjelmapalveluita ympäri vuoden, joten aktiviteetteja löytyy jokaiselle vuodenajalle. Erityisesti karhunkatselu ja -valokuvaus ovat kansainvälisestikin tunnettuja erikoisuuksia, joiden vuoksi alueelle saapuu matkailijoita kauempaakin.

Milloin on paras aika vierailla Suomussalmella?

Suomussalmi on ympärivuotinen matkailukohde, mutta eri vuodenajoilla on omat erityispiirteensä. Paras ajankohta riippuu siitä, mistä aktiviteeteista ja elämyksistä olet kiinnostunut.

Kesäkausi (kesä-elokuu) on suosituinta aikaa erityisesti karhunkatselun vuoksi. Karhuja voi nähdä parhaiten toukokuusta elokuuhun, mutta kesäkuusta elokuun alkuun on aktiivisinta aikaa. Kesän valoisat yöt luovat ihanteelliset olosuhteet eläinten tarkkailuun ja valokuvaamiseen. Kesän keskiyön aurinko tarjoaa valokuvaajille erityisiä mahdollisuuksia, kun taas elokuun pimenevät yöt tuovat kuviin dramaattisemman tunnelman.

Syksyllä ruskan värit maalaavat metsät keltaisen ja punaisen sävyihin, mikä tarjoaa upeat puitteet vaelluksille ja luontoretkille. Syksyllä myös marjastus ja sienestys ovat suosittuja aktiviteetteja.

Talvi Suomussalmella on lumivarma, mikä mahdollistaa monenlaiset talviaktiviteetit kuten hiihdon, lumikenkäilyn ja läskipyöräretket. Lumiset maisemat ja pakkasaamut tarjoavat unohtumattomia elämyksiä.

Kevät herättää luonnon uuteen eloon, ja se on erinomaista aikaa lintujen tarkkailuun ja ensimmäisten karhujen näkemiseen niiden herätessä talviunilta.

Miten Martinselkosen Eräkeskus erottuu muista luontomatkailukohteista?

Martinselkosen Eräkeskus on erityisen tunnettu ammattitaitoisesta karhunkatselutoiminnastaan, jota on harjoitettu jo kolmen vuosikymmenen ajan. Eräkeskuksen sijainti itärajan tuntumassa Kainuun suurissa selkosissa tarjoaa ihanteelliset olosuhteet suurpetojen tarkkailuun.

Eräkeskuksen erottaa muista vastaavista kohteista erityisesti sen kokonaisvaltainen lähestymistapa luontomatkailuun. Vierailijat voivat nauttia paitsi karhunkatselusta myös laadukkaasta majoituksesta, hyvästä ruoasta ja monipuolisista ohjelmapalveluista. Eräkeskuksessa tarjotaan tyypillistä suomalaista kotiruokaa, jossa hyödynnetään mahdollisimman paljon puhtaita paikallisia raaka-aineita, marjoja, sieniä, paikallista riistaa, poroa ja kalaa.

Martinselkosen Eräkeskuksen kojut on suunniteltu erityisesti valokuvaajien tarpeita ajatellen, mikä on houkutellut paikalle myös kansainvälisiä luontokuvaajia. Ammattitaitoiset oppaat jakavat arvokkaita vinkkejä luontovalokuvauksesta ja karhujen käyttäytymisestä, mikä tekee kokemuksesta entistäkin antoisamman.

Kohteen erähenkisyys ja rauhallinen tunnelma tarjoavat vastapainoa hektiselle arkielämälle. Eräkeskuksessa on majoitustilaa 29 henkilölle, ja vierailijat pääsevät nauttimaan myös perinteisestä puulämmitteisestä saunasta ja savusaunasta. Luonnonsuojelualueen ympäröimä eräkeskus luo puitteet aidolle suomalaiselle luontokokemukselle.

Miten Suomussalmelle pääsee ja miten siellä liikutaan?

Suomussalmi sijaitsee Kainuussa, Itä-Suomessa, ja sinne pääsee helposti omalla autolla tai julkisilla kulkuvälineillä. Lähin lentoasema on Kajaanissa, josta on noin 110 kilometrin ajomatka Suomussalmelle. Kuusamoon on matkaa noin 200 kilometriä.

Omalla autolla saapuminen on yleisin ja kätevin tapa, sillä se mahdollistaa joustavan liikkumisen alueen eri nähtävyyksien välillä. Suomussalmelle pääsee myös linja-autolla, mutta vuoroja on rajoitetusti.

Paikallisesti liikkuminen tapahtuu pääasiassa omalla autolla tai järjestetyillä kuljetuksilla. Martinselkosen Eräkeskus järjestää kuljetuksia karhunkatselukojuille ja muihin kohteisiin tarpeen mukaan. Kesäaikaan alueella voi liikkua myös polkupyörällä, ja talvella latuverkosto palvelee hiihtäjiä.

Suomussalmen keskustaajamasta on Martinselkosen Eräkeskukseen matkaa noin 70 kilometriä. Eräkeskus sijaitsee rauhallisella alueella, mikä takaa aidon erämaaelämyksen.

Suomussalmen luontomatkailu tulevaisuudessa

Suomussalmen ja erityisesti Martinselkosen Eräkeskuksen tulevaisuuden näkymät luontomatkailun saralla ovat lupaavat. Kiinnostus vastuulliseen luontomatkailuun ja aitoihin elämyksiin kasvaa jatkuvasti, mikä tukee Suomussalmen kaltaisten kohteiden suosiota.

Martinselkosen Eräkeskus on sitoutunut kestävän luontomatkailun periaatteisiin, mikä varmistaa, että arvokas luonto säilyy myös tuleville sukupolville.

Tulevaisuudessa Suomussalmi ja Martinselkosen Eräkeskus pyrkivät houkuttelemaan yhä enemmän vastuullisesta matkailusta kiinnostuneita vierailijoita niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Erityisesti luontovalokuvauksen suosion kasvu tukee alueen matkailullista kehitystä.

Martinselkosen Eräkeskuksen monipuolinen tarjonta ympärivuotisine aktiviteetteineen takaa, että Suomussalmi säilyy kiinnostavana matkailukohteena vuodenajasta riippumatta. Kainuun luonnon tarjoamat elämykset, Martinselkosen ammattitaitoinen palvelu ja ainutlaatuiset suurpetojen kohtaamismahdollisuudet nostavat Suomussalmen merkittäväksi toimijaksi Suomen luontomatkailukartalla myös tulevaisuudessa.

Kesäkuussa Suomen lampikojuilta voi havaita monipuolisen eläinkirjon. Erityisesti karhut ovat aktiivisia alkukesästä ravinnon etsinnässä, ja niitä voi nähdä jopa uimassa ja leikkimässä vedessä. Lampikojuilta on mahdollista ikuistaa myös lintuja kuten maa- ja merikotkia sekä erilaisia vesilintuja. Kesäkuun valoisat yöt luovat ainutlaatuiset olosuhteet kuvaamiselle – usva lammen pinnalla, peilikuvat vedessä ja yöttömän yön valo tarjoavat luontokuvaajalle unohtumattomia hetkiä.

Mitä eläimiä voi kuvata lampikojulta käsin kesäkuussa?

Kesäkuussa lampikojuilta voi kuvata monipuolisesti suomalaisia metsän asukkaita. Karhut ovat ehdottomasti tähtinäyttelijöitä, sillä ne ovat aktiivisimmillaan ravinnon etsinnässä talviunien jälkeen. Lampikojuilta voi nähdä lämpiminä päivinä karhuja uimassa, leikkimässä vedessä tai juomassa, mikä tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia erikoislaatuisten kuvien ottamiseen. Kesäkuun lopulla voi nähdä myös karhuemoja pentujen kanssa, kun talven aikana syntyneet pennut tutustuvat ympäristöönsä.

Lintumaailman edustajista lampikojulla voi kohdata maakotkan ja merikotkan, jotka saattavat vierailla samoilla alueilla. Erilaiset pöllölajit sekä vesilintulajit ovat myös tavallisia näkyjä lammen läheisyydessä. Hieman harvinaisempina vieraina saattavat näyttäytyä myös ahma ja susi, jotka vierailevat satunnaisesti samoilla ruokintapaikoilla, erityisesti myöhään illalla tai varhain aamulla.

Lisäksi nähtävillä voi olla pienempiä eläimiä kuten näätä, kettu ja jänis. Hirvi, metsäkauriit ja metsäpeurat saattavat myös liikkua lampien läheisyydessä, erityisesti ilta- ja aamuhämärissä.

Mihin aikaan vuorokaudesta eläimiä kannattaa kuvata lampikojulta kesäkuussa?

Kesäkuussa Suomen valoisa yö tarjoaa ainutlaatuiset olosuhteet eläinten kuvaamiseen lähes kellon ympäri. Karhut ovat aktiivisimmillaan tyypillisesti illalla ja yöllä, mutta kesäkuun yöttömässä yössä niitä voi nähdä myös keskiyön jälkeen. Ilta-aikaan noin kello 20-24 välillä on usein hedelmällisin aika karhujen havainnointiin, kun ne saapuvat etsimään ravintoa.

Keskiyön aurinko luo kesäkuussa erityisen kaunista valoa, joka on ihanteellinen valokuvaamiseen. Klo 23-02 välinen aika tarjoaa pehmeää, kultaista valoa, joka luo kuviin ainutlaatuista tunnelmaa. Aamutunneilla 03-06 voi puolestaan nähdä usein usvan lammen pinnalla, mikä mahdollistaa upeita tunnelmakuvia.

Eri eläinlajeilla on omat aktiivisuusaikansa. Linnut ovat yleensä aktiivisimmillaan varhain aamulla, kun taas kotkat voivat vierailla ruokintapaikoilla pitkin päivää. Muista kuitenkin, että luonto ei toimi aikataulun mukaan – kärsivällisyys ja pidempi oleskelu kojulla palkitsevat usein parhailla kohtaamisilla.

Miten valmistautua lampikojulla kuvaamiseen kesäkuussa?

Lampikojulla kuvaamiseen kannattaa valmistautua huolellisesti. Vaikka kesäkuu on lämmin kuukausi, kojussa istuminen pitkään voi tuntua viileältä. Pukeutumisessa kannattaa suosia kerrospukeutumista – mukaan lämpimät, mutta hiljaiset vaatteet sekä ohut pipo ja hanskat. Säätilat voivat vaihdella, joten varauduthan myös sateeseen.

Mukaan kojulle tarvitset:

• Riittävästi vettä ja pientä evästä
• Kameralaitteiston ja varaparistot
• Hyttyskarkoitetta
• Istuinalustan mukavuuden lisäämiseksi
• Hiljaisen kirjan tai muuta tekemistä odotteluajaksi

Martinselkosen Eräkeskuksen lampikojut ovat varustettuja laverilla ja tuolilla, ja niissä on useita kuvausaukkoja. Kojuihin kuljetaan oppaan johdolla noin kello 16 aikoihin, ja niissä vietetään koko yö. Opas hakee kuvaajat aamulla pois, joten varaudu olemaan kojussa pitkään.

Tärkeintä on muistaa kunnioittaa luontoa – hiljaisuus kojulla on ehdoton edellytys onnistuneelle kuvauskokemukselle. Kaikki roskasi on tuotava pois kojulta ja eläinten häiritsemistä on vältettävä.

Mitä kameralaitteita tarvitaan lampikojukuvaukseen?

Onnistuneen lampikojukuvauksen perusta on luotettava kameralaitteisto. Järjestelmäkamera tai peilitön kamera, joka toimii hyvin hämärässä, on paras valinta. Täyskennoinnen kamera suoriutuu parhaiten vähäisessä valossa, joten se on ihanteellinen valinta lampiympäristöön.

Objektiivien suhteen monipuolisuus on valttia:

• Teleobjektiivi (vähintään 500 mm, mieluiten 500-700 mm) lähikuville kauempaa saapuvista eläimistä
• Laajakulma- tai normaaliobjektiivi (24-70 mm) maisemakuviin ja eläinten liikkuessa lähemmäs kojua
• Makro-objektiivi halutessasi kuvata yksityiskohtia ympäröivästä luonnosta

Muita välttämättömiä varusteita ovat:

• Riittävästi muistikortteja ja vara-akkuja
• Objektiivin puhdistustarvikkeet – kosteus lammen ympärillä voi aiheuttaa linssin huurtumista
• Kaukolaukaisin vähentämään kameran tärähdystä pitkillä valotusajoilla

Aloitteleville kuvaajille riittää hyvin järjestelmäkamera, mutta zoomia pitää olla vähintään 500mm, koska yleensä kuvataan lammen yli. Kokeneemmat kuvaajat voivat hyötyä valovoimaisemmista objektiiveista, jotka toimivat paremmin hämärässä.

Missä Suomessa on parhaita lampikojuja eläinkuvaukseen?

Suomessa on useita erinomaisia alueita lampikojukuvaukseen, mutta itäinen Suomi ja erityisesti Kainuun alue tarjoavat parhaat mahdollisuudet karhujen ja muiden suurpetojen kuvaamiseen. Martinselkosen Eräkeskus Kainuussa, lähellä itärajaa, on yksi maamme tunnetuimmista ja arvostetuimmista eläinkuvauskohteista.

Martinselkosen alueella karhujen näkemisen todennäköisyys on kesäkuukausina erittäin korkea, jopa yli 99%. Eräkeskuksen lampikojut on sijoitettu hyviin paikkoihin, joissa voi saada upeita kuvia karhuista veden äärellä. Lampikojulta on mahdollista saada erityisiä kuvia, kuten peilikuvia, usvakuvia sekä kuvia, joissa karhut uivat ja leikkivät vedessä.

Kojujen etäisyys eläimiin on aina vähintään 20-100 metriä, mikä takaa sekä kuvaajien turvallisuuden että eläinten häiriöttömän käyttäytymisen. Martinselkosen Eräkeskuksen kojut on suunniteltu erityisesti valokuvaajien tarpeisiin, ja niissä on useita kuvausaukkoja.

Kesäkuun eläinkuvauksen parhaat vinkit ja käytännöt

Onnistuneen lampikojukuvauksen takaamiseksi kannattaa noudattaa näitä vinkkejä:

1. Opettele käyttämään kameraasi kunnolla ennen kuvauskojulle menoa – hämärissä olosuhteissa ei ole aikaa etsiä asetuksia
2. Käytä sarjakuvaustoimintoa nopeissa tilanteissa, etenkin kun kuvaat eläinten liikettä vedessä
3. Säädä ISO-herkkyys olosuhteiden mukaan – kesäkuun valoisissa öissä voi usein pärjätä melko maltillisilla ISO-arvoilla
4. Kokeile eri kuvakulmia – lampikojuissa on usein kuvausaukkojan joten voit käyttää useampaa kameraa kerralla
5. Ole kärsivällinen – parhaat kuvat syntyvät usein pitkän odotuksen tuloksena

Luontokuvauksen periaatteisiin kuuluu eläinten ja niiden elinympäristön kunnioittaminen. Tämä tarkoittaa, että kuvaaminen tapahtuu aina ohjatusti ammattimaisista kojuista käsin eikä eläimiä häiritä millään tavoin. Kuvateksteissä on tärkeää välttää liioittelua ja dramatisoituja kuvauksia kohtaamisista.

Muista myös, että kojulla voi joutua odottamaan pitkäänkin – varaudu siis henkisesti pitkäjänteiseen odotukseen. Palkintona voi olla ainutlaatuisia luontokuvia, joissa Suomen upean luonnon monimuotoisuus pääsee oikeuksiinsa.

Lampikojukuvaus kesäkuussa on erityisen palkitsevaa, sillä valon määrä ja eläinten aktiivisuus ovat huipussaan. Martinselkosen Eräkeskuksen ammattitaitoinen henkilökunta auttaa sinua saamaan parhaan mahdollisen kokemuksen suomalaisesta luonnosta ja sen asukkaista. Olipa kyseessä ensimmäinen eläinkuvauskokemuksesi tai olet jo kokenut luontokuvaaja, lampikojuilla koetut hetket jäävät varmasti mieleen pitkäksi aikaa.

Itä-Suomen metsissä, soilla ja avoimilla alueilla voi tavata jopa kymmenen eri pöllölajia. Alueen yleisimmät lajit ovat helmipöllö, viirupöllö, huuhkaja, hiiripöllö ja varpuspöllö. Harvinaisempina vieraina voi nähdä myös lapinpöllön, sarvipöllön, suopöllön, tunturipöllön ja joskus jopa varpuspöllön. Itä-Suomen monimuotoiset metsäalueet, erityisesti vanhat kuusimetsät, tarjoavat ihanteellisen elinympäristön useille pöllölajeille, tehden alueesta yhden Suomen parhaista paikoista pöllöbongaukseen.

Mitä pöllölajeja voi bongata Itä-Suomessa?

Itä-Suomen alueella voi tavata useita mielenkiintoisia pöllölajeja niiden luonnollisissa elinympäristöissä. Helmipöllö on yksi yleisimmistä lajeista, joka viihtyy erityisesti vanhoissa kuusikoissa. Viirupöllö, joka on kooltaan kookkaampi, pesii mielellään vanhoissa metsäalueissa ja hakkuuaukoilla. Huuhkaja, Suomen suurin pöllölaji, viihtyy kallioalueilla ja vanhemmissa metsissä.

Hiiripöllöä voi nähdä avoimemmilla alueilla ja metsänreunoilla, kun taas varpuspöllö, Suomen pienin pöllölaji, viihtyy tiheämmissä havumetsissä. Lapinpöllö on harvinaisempi näky, mutta sekin vierailee toisinaan Itä-Suomen pohjoisosissa. Alueella voi hyvillä tuurilla tavata myös sarvipöllön avoimilla suo- ja peltoalueilla sekä suopöllön kosteikoilla ja niityillä.

Jokaisella lajilla on omat elinympäristövaatimuksensa, mutta Itä-Suomen monimuotoiset metsät, suot ja vesistöjen reunamat tarjoavat sopivia elinalueita monille pöllölajeille. Tämä tekee alueesta erityisen kiinnostavan kohteen lintuharrastajille ja luontokuvaajille.

Mikä on paras aika vuodesta nähdä pöllöjä Itä-Suomessa?

Kevät on ehdottomasti parasta aikaa pöllöjen havainnointiin Itä-Suomessa. Helmi-huhtikuussa pöllöjen soidinkausi on aktiivisimmillaan, jolloin varsinkin koiraiden ääntely on kuuluvaa ja jopa päiväaktiivisuus lisääntyy. Tämä aika tarjoaa hyvät mahdollisuudet sekä nähdä että kuulla eri pöllölajeja.

Helmikuun lopussa alkaa yleensä huuhkajan soidin, ja maaliskuussa soidintavat jo useat muutkin lajit, kuten helmipöllö ja viirupöllö. Varpuspöllönkin voi kuulla pilkistävän jo helmikuun puolella. Keväinen lumi helpottaa jälkien havainnointia, ja puiden ollessa vielä lehdettömiä pöllöjen näkeminen on huomattavasti helpompaa kuin kesäaikaan.

Toukokuussa voi alkaa näkemään pesiviä pöllöjä, mutta loppukesästä nuorten pöllöjen lähdettyä pesästä mahdollisuudet heikkenevät jälleen. Loppukesästä ja syksyllä pöllöjä ei juurikaan näe. Talvi ei ole parasta pöllöbongausaikaa, mutta leutoina talvina erityisesti helmipöllöjä ja viirupöllöjä voi havaita myös talvikuukausina.

Miten tunnistan eri pöllölajit toisistaan?

Itä-Suomen pöllölajien tunnistamisessa kannattaa kiinnittää huomiota kokoon, ulkonäköön ja ääntelyyn. Huuhkaja erottuu selkeästi koollaan (60-75 cm) ja tunnistettavilla ”sarvitupsuillaaan”. Sen huuto on matala, kumea ”huu-huu”. Viirupöllö (55-65 cm) tunnistetaan tummista silmänympäryksistä ja viirukkaasta rinnasta, ja sen ääni on syvä puhallus ”huu-u-u”.

Helmipöllö (23-27 cm) on pienempi, harmaaselkäinen ja valkoisen pilkullinen. Sen soidinääni on monotoninen ”pu-pu-pu”, joka toistuu tuntikausia. Lapinpöllö (56-69 cm) on suurikokoinen, harmaa ja tiheäjuovainen, ääntelee harvakseltaan ”hoo-hoo-hoo”. Hiiripöllö (34-38 cm) on päiväaktiivinen, ruskean ja valkoisen kirjava ja äänetön tai piiskaavasti visertävä.

Varpuspöllö (16-19 cm), Suomen pienin pöllö, on ruskeanharmaa päältä ja raidallinen alta. Sen ääni on korkea vihellys tai nopea ”kyy-kyy-kyy”. Sarvipöllön (35-37 cm) erottaa pienistä sarvitupsista ja oranssista naamasta, sen ääntely on hiljaista ”uuhk”.

• Kiinnitä huomiota kokoon: huuhkaja ja lapinpöllö ovat suurimpia, varpuspöllö pienin
• Tutki väritystä: erityisesti kasvojen kuviointi ja silmien väri auttavat
• Kuuntele ääniä: jokaisen pöllölajin ääntely on omanlaistaan
• Tarkkaile käyttäytymistä: esimerkiksi hiiripöllö on muita lajeja päiväaktiivisempi

Missä ovat parhaat pöllöjen tarkkailupaikat Itä-Suomessa?

Itä-Suomessa pöllöjen tarkkailuun soveltuvat erityisesti vanhat metsäalueet, suojelualueet ja kansallispuistot. Kainuun ja Pohjois-Karjalan laajat metsäalueet tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet useimpien pöllölajien kohtaamiseen. Erityisesti vanhat kuusimetsät houkuttelevat monia pöllölajeja, kuten helmipöllöä ja viirupöllöä.

Oulangan kansallispuisto ja sen ympäristö on tunnettu monipuolisesta pöllöfaunastaan. Myös Hiidenportin kansallispuisto ja Patvinsuon kansallispuisto tarjoavat hyvät mahdollisuudet pöllöjen havainnointiin. Näissä paikoissa vanhat metsät ja suoalueet luovat monimuotoisia elinympäristöjä eri pöllölajeille.

Avosuot ja niiden reunamat ovat hyviä paikkoja suopöllön ja sarvipöllön havaitsemiseen. Metsien reunavyöhykkeet ja pienet aukeat tarjoavat otollisia paikkoja hiiripöllön näkemiseen. Myös talousmetsäalueiden vanhemmat osat, joissa on jätetty säästöpuuryhmiä, voivat houkutella pöllöjä.

Alueellisten lintuharrastajayhdistysten verkkosivuilta löytyy usein ajankohtaista tietoa hyväksi havaituista tarkkailupaikoista. Muista kuitenkin noudattaa varovaisuutta erityisesti pesimäaikaan, jotta et häiritse pöllöjä niiden elintärkeissä toiminnoissa. Isommat pöllöt kuten lapinpöllö voi olla myös vaarallinen pesimisaikana.

Mitä välineitä tarvitsen pöllöjen bongaamiseen?

Pöllöjen bongaamiseen tarvitset perusvarustuksen, joka auttaa sekä pöllöjen havaitsemisessa että omassa mukavuudessasi. Kiikarit ovat ehdoton perusväline – suositeltava suurennus on 8×42 tai 10×42, jotka tarjoavat hyvän yhdistelmän suurennosta ja valovoimaa hämärässä.

Lämmin ja hiljainen vaatetus on tärkeää, sillä pöllöt ovat tarkkakorvaisia. Valitse tummia, kahisemattomia kankaita ja varmista, että varustus sopii sääolosuhteisiin. Talvella ja keväällä lämpimät kerrokset ja hyvät jalkineet ovat välttämättömät. Otsalamppu punaisella valolla auttaa kulkemista hämärässä häiritsemättä lintuja.

Äänitallennin tai älypuhelinsovellus pöllöäänien tunnistamiseen on hyödyllinen, mutta muista, että äänten toistamista luonnossa tulee välttää, sillä se voi häiritä pöllöjä erityisesti pesimäaikaan. Lintuopas ja muistiinpanovälineet tai havaintosovellus auttavat dokumentoimaan havainnot.

Pöllöjen tarkkailussa etiikka on erityisen tärkeää. Pidä etäisyys lintuihin, vältä liiallista valojen käyttöä ja kunnioita rauhoitusalueita ja pesimärauhaa. Liiku luonnossa varovasti ja häiritsemättä – näin varmistat sekä oman bongauskokemuksesi että pöllöjen hyvinvoinnin.

Ovatko jotkin Itä-Suomen pöllölajeista uhanalaisia?

Suomen pöllölajeista useat ovat suojelustatukseltaan huolestuttavia. Helmipöllö on luokiteltu vaarantuneeksi (VU) lajiksi viimeisimmässä uhanalaisuusluokituksessa. Sen kannat ovat kärsineet vanhojen metsien vähenemisestä ja sopivien pesäpaikkojen puutteesta. Myös huuhkaja on luokiteltu vaarantuneeksi Suomessa, ja sen kannat ovat taantuneet viime vuosikymmeninä.

Viirupöllö on luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT) lajiksi, mikä tarkoittaa, että sen tilannetta seurataan tarkasti. Sen kanta on herkkä metsätalouden muutoksille, sillä laji tarvitsee vanhoja metsiä pesimiseen. Sarvipöllö on myös silmälläpidettävä, ja sen kanta vaihtelee myyräkantojen mukaan.

Suojelutoimenpiteistä tärkeimpiä ovat vanhojen metsien säilyttäminen ja pöllöjen pesäpaikkojen turvaaminen. Monet pöllölajit hyötyvät pöntötyksestä, ja linnunpönttöjen ripustaminen onkin tehokas tapa auttaa esimerkiksi helmipöllöä ja viirupöllöä. Suojelualueiden perustaminen ja laajentaminen on myös tärkeää näiden lajien elinympäristöjen turvaamiseksi.

Pöllöjen suojelua edistävät myös metsänhoitokäytännöt, joissa huomioidaan linnuston tarpeet. Säästöpuiden jättäminen, lahopuun säilyttäminen ja vanhojen metsäsaarekkeiden ylläpito ovat hyödyllisiä toimenpiteitä. Yhteistyö metsänomistajien, luonnonsuojelijoiden ja viranomaisten välillä on keskeistä näiden toimenpiteiden toteuttamisessa.

Pöllöbongauksen parhaat vinkit Itä-Suomessa

Onnistunut pöllöbongaus Itä-Suomessa vaatii kärsivällisyyttä ja oikeaa ajoitusta. Ajoita retkesi kevääseen, erityisesti maalis-huhtikuulle, jolloin pöllöjen soidinkausi on aktiivisimmillaan. Yöretket uuden kuun aikaan tarjoavat parhaat mahdollisuudet kuulla pöllöjen ääntelyä, kun taas aamuhämärä voi olla otollista aikaa nähdä pöllöjä.

Tutustu etukäteen eri pöllölajien tunnusmerkkeihin ja ääniin, jotta voit tunnistaa ne nopeasti luonnossa. Paikallisten lintuharrastajien kokemus on kullanarvoista – osallistu mahdollisuuksien mukaan järjestetyille retkille tai kysy vinkkejä hyville tarkkailupaikoille. Pitkäjänteisyys palkitaan, sillä pöllöhavainnot voivat vaatia useita retkiä.

Kunnioita aina pöllöjen pesimärauhaa ja muista, että tärkeintä on lintujen hyvinvointi. Älä häiritse pöllöjä käyttämällä äänitallenteita tai lähestymällä pesäpaikkoja liian lähelle. Pidä etäisyys ja tarkkaile kauempaa esimerkiksi kiikareilla. Dokumentoi havaintosi ja ilmoita ne mahdollisuuksien mukaan paikalliselle lintutieteelliselle yhdistykselle – näin autat keräämään arvokasta tietoa lajien esiintymisestä.

Martinselkosen Eräkeskus tarjoaa erinomaisen tukikohdan pöllöretkille, sillä se sijaitsee keskellä Kainuun erämaa-alueita, missä voi tavata monia pöllölajeja. Eräkeskuksen kautta voi saada ajankohtaista tietoa pöllöjen liikkeistä alueella ja voit osallistua opastetuille retkille, joilla pääsee tutustumaan näihin salaperäisiin metsien asukkeihin kokeneessa opastuksessa.

Karhunkatselun parhaat vuodenajat Suomessa

Karhunkatseluretket ovat yksi Suomen luontoelämysten kiehtovimmista kokemuksista. Meillä Martinselkosen Eräkeskuksessa näet karhujen luonnollista käyttäytymistä niiden omassa elinympäristössä. Jotta retkesi onnistuisi parhaalla mahdollisella tavalla, oikean ajankohdan valinta on ensiarvoisen tärkeää. Karhujen vuodenkierto määrittelee, milloin ja miten nämä majesteettiset eläimet ovat nähtävissä.

Kevätkausi (huhti-toukokuu) alkaa karhujen herätessä talviuniltaan. Pesästä herääminen tapahtuu tyypillisesti maalis-huhtikuun aikana, sääolosuhteista riippuen. Tämä on erityisen kiehtova aika karhun valokuvaajille, sillä kevään ensimmäiset karhuhavainnot ovat ainutlaatuisia. Karhujen turkki on tällöin paksuimmillaan ja ne liikkuvat aktiivisesti etsien ravintoa pitkän talviunen jälkeen. Tilastojemme mukaan karhuhavaintoja tehdään keväällä lähes jokaisena yönä, mutta karhujen määrä kasvaa nopeasti kesää kohti mentäessä.

Keskikesän kausi (kesä-heinäkuu) on karhujen näkemiselle parasta aikaa. Martinselkosen alueella karhuhavaintoja tehdään tällöin jokaisella katselukerralla (yli 99%). Kesäkuussa päivät ovat pisimmillään, tarjoten erinomaiset valaistusolosuhteet myös ilta- ja yökatseluun. Keskikesän valoisat yöt antavat ainutlaatuisen mahdollisuuden tarkkailla karhuja lähes ympäri vuorokauden. Sää on yleensä suotuisa, eikä pakkasia enää esiinny, mikä tekee katselukokemuksesta erityisen miellyttävän.

Loppukesä (elokuu) tarjoaa kenties parhaat mahdollisuudet monipuolisiin karhuhavaintoihin. Tänä aikana karhujen ruokailuaktiivisuus on huipussaan niiden valmistautuessa talviunille. Marjasadon kypsyessä karhut viettävät pitkiä aikoja ruokaillen, mikä lisää havaintomahdollisuuksia merkittävästi. Tilastojemme mukaan elokuussa nähdään keskimäärin eniten karhuja yhtä katselukertaa kohden – jopa 20 eri yksilöä illassa ei ole harvinaista.

Milloin näet eniten karhuja? Aktiivisuuskausien analyysi

Karhujen vuosikellossa erottuu selkeästi erilaisia aktiivisuuskausia, jotka vaikuttavat karhuretken onnistumiseen. Keväällä toukokuun lopussa alkaa karhujen kiima-aika, jolloin erityisesti uroskarhujen liikkuminen lisääntyy niiden etsiessä parittelukumppaneita ja tällöin ne saattavat olla kaukana ruokintapaikalta. Tämä aika on kiehtovaa seurattavaa, sillä reviirikiistoja ja paritteluakin voi nähdä. Tilastojemme mukaan Martinselkosen alueella toukokuun puolivälin ja kesäkuun alun välinen aika on hyvät mahdollisuudet karhujen näkemiseen.

Kesäkuun lopulta elokuuhun on parasta aikaa nähdä karhupentueita. Naaras pentujensa kanssa on yksi vaikuttavimmista näyistä, mitä karhuretki voi tarjota. Martinselkosen alueen tilastojen mukaan heinäkuu on ylivoimaisesti paras kuukausi pentuehavaintojen osalta – jopa 75% kaikista pentuhavainnoista tehdään tällöin. Karhuemo opettaa pentujaan saalistuskäyttäytymiseen ja ravinnon hankintaan, mikä tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden havainnoida luonnollista käyttäytymistä.

Päivittäisten aktiivisuusaikojen osalta karhujen liikkeet painottuvat yleensä ilta- ja yöaikaan. Martinselkosen katselukojuille saavutaan tyypillisesti alkuillasta (klo 16-17), ja karhuja saattaa näkyä jo heti. Erityisesti elokuussa, kun ruokailuaktiivisuus on huipussaan, karhut saattavat viipyä ruokintapaikoilla pitkään. Karhujen ruokinta on välttämätöntä, jotta karhuja pääsee varmasti näkemään.Martinselkosen ruokintapaikat on strategisesti sijoitettu siten, että ne sallivat karhujen luonnollisen käyttäytymisen, mutta mahdollistavat havainnoinnin turvallisesta etäisyydestä.

Miten sääolosuhteet vaikuttavat karhunkatseluun?

Sääolosuhteilla ei ole merkittävää vaikutusta karhuretken onnistumiseen. Viileämmällä säällä (5-15°C) karhut ovat tyypillisesti aktiivisempia ja liikkuvat enemmän kuin helteellä. Kesän kuumimpina päivinä (yli 25°C) karhujen aktiivisuus painottuu selkeämmin ilta- ja yöaikaan.

Sateen vaikutus havaintoihin on kaksijakoinen. Toisaalta kevyt sade ei juurikaan häiritse karhuja, ja joskus se voi jopa lisätä niiden aktiivisuutta. Pitkittynyt rankkasade voi kuitenkin vähentää havaintoja karhun hakeutuessa suojaan. Erityisen kiinnostavaa on, että sateen jälkeinen aika on usein valokuvaajille kultainen hetki – ilman kirkastuessa karhut tulevat aktiivisemmin esille. Valokuvaaminen vaikeutuu rankkasateessa, mutta modernit katselukojumme tarjoavat suojaa ja hyviä havainnointimahdollisuuksia säällä kuin säällä.

Tuuliolosuhteet vaikuttavat erityisesti karhujen hajuaistiin. Karhut ovat erittäin herkkiä hajuille, ja voimakas tuuli voi kuljettaa ihmisen hajun karhujen havaittavaksi, mikä voi vähentää havaintomahdollisuuksia. Martinselkosen katselukojut on sijoitettu tuuliolosuhteita ajatellen – kojuista tuleva hajujen leviäminen on minimoitu. Katseluretken valokuvaajille valonolosuhteet ovat ensisijaisen tärkeitä. Kesä-heinäkuun keskiyön aurinko tarjoaa hyvän valon pitkälle kesään. Heinäkuun lopulla yöt pimenevät, mutta karhut liikkuvat onneksi jo hyvissä ajoin.

Erityiskohteiden vertailu: Martinselkosen ja muiden kohteiden karhunkatselumahdollisuudet

Suomessa on useita karhuyrityksiä, mutta Martinselkosen Eräkeskus erottuu edukseen monella tavalla. Sijaitsemme Kainuun itäosissa lähellä Venäjän rajaa, mikä on erityisen hyvä sijainti karhuhavaintojen kannalta. Raja-alue toimii eräänlaisena ekologisena käytävänä, jossa karhujen populaatio on poikkeuksellisen tiheä. Martinselkosen havaintotilastot ovat vakuuttavia: sesonkiaikana (kesä-elokuu) karhuja havaitaan yli 99% katselukerroista, mikä on selvästi korkeampi kuin monissa muissa kohteissa.

Karhunkatselukojujen laatu ja sijoittelu ovat ratkaisevan tärkeitä onnistuneelle karhuretkelle. Meillä Martinselkosessa on erityyppisiä katselukojuja erilaisiin tarpeisiin: valokuvaamiseen optimoituja kojuja, perheille soveltuvia tilavampia vaihtoehtoja sekä intiimimpiä kojuja pienemmille ryhmille. Kojumme on sijoitettu strategisesti hyvälle karhualueelle, mikä maksimoi havaintomahdollisuudet vuodenajasta riippumatta.

Asiakkaidemme kokemukset puhuvat puolestaan: ”Näimme yhden illan aikana peräti seitsemän eri karhuyksilöä, mukaan lukien emon kahden pennun kanssa. Martinselkosen asiantunteva opastus teki kokemuksesta unohtumattoman” (Matti H., heinäkuu 2022). Monipuolinen majoitustarjontamme mahdollistaa pidemmänkin vierailun. Toisin kuin useat muut kohteet, pystymme tarjoamaan yksilöllistä palvelua myös pienemmille ryhmille ja eri kielillä, mikä on saanut kiitosta kansainvälisiltä vierailtamme.

Vaihe vaiheelta: Kuinka suunnitella täydellinen karhunkatseluretki

Karhu-retken suunnittelu alkaa ajankohdan valinnasta. Suosittelemme varaamaan retken 3-6 kuukautta etukäteen, etenkin jos tähtäät suosituimpaan kauteen (kesä-heinäkuu). Martinselkosen majoitus täyttyy nopeasti, erityisesti viikonloppujen osalta. Retkesi tavoitteet määrittelevät paljolti optimaalisen ajankohdan: valokuvaajille kesä-heinäkuun valoisat yöt tarjoavat parhaat olosuhteet, kun taas pentuhavainnoista kiinnostuneille heinä-elokuu on otollisinta aikaa.

Karhu-retkelle varustautuminen vaihtelee kauden mukaan. Keväällä (huhti-toukokuu) lämpötilat voivat olla vielä viileitä, joten kerrospukeutuminen ja lämpimät varusteet ovat tarpeen. Keskikesällä varaudu sekä lämpimiin että viileämpiin säihin – illat voivat viiletä nopeastikin. Loppukesästä ja alkusyksystä sadevarusteet ovat erityisen tärkeitä. Kuvauksesta kiinnostuneille suosittelemme pitkää objektiivia (vähintään 300mm), tukevaa jalustaa sekä kameran suojavarusteita vaihteleviin sääolosuhteisiin.

Karhunkatseluretkillämme noudatetaan kestävän luontomatkailun käytänteitä, mikä tarkoittaa eläinten kunnioittamista ja luonnon mahdollisimman vähäistä häirintää. Konkreettisesti tämä ilmenee mm. katselukojujärjestelyissämme ja opastuksessa. Martinselkosen varausprosessi on tehty asiakkaalle helpoksi: voit varata karhuretken verkkosivujemme kautta tai puhelimitse. Suosituimmat päivämäärät (erityisesti juhannuksen jälkeiset viikot) täyttyvät nopeimmin, joten suosittelemme varhaista päätöksentekoa retken ajankohdan suhteen.

Kokemuksia eri kausilta: Mitä odottaa karhunkatseluretkeltäsi?

Kevätkauden (huhti-toukokuu) karhut heräilevät talviunilta ja niitä pääsee kuvaamaan lumisissa olosuhtiessa. ”Toukokuun retkellämme näimme kaksi uroskarhua, jotka olivat selvästi talviunen jälkeisessä ravinnonhankinnassa. Vaikka karhut olivat hieman ujompia kuin kesällä, juuri tuo arkuus teki kokemuksesta aidon tuntuisen” (Liisa K., toukokuu 2023). Keväällä karhujen turkki on upean paksu ja tumma, mikä tekee niistä erityisen vaikuttavan näköisiä. Odotustenhallinta on tärkeää: keväällä havaintoja on tyypillisesti vähemmän kuin kesällä, mutta ne voivat olla laadullisesti erityisen arvokkaita.

Keskikesällä (kesä-heinäkuu) karhuja on usein runsaasti. ”Heinäkuun retkellämme Martinselkosessa näimme yhden illan aikana peräti kahdeksan eri karhua, mukaan lukien emon kolmen pennun kanssa. Valoisat yöt mahdollistivat erinomaiset valokuvat myös myöhään illalla” (Mikko R., heinäkuu 2022). Keskikesän etuna on karhujen yleinen aktiivisuus ja pitkään valoisat illat, jotka tarjoavat erinomaiset olosuhteet tarkkailulle ja valokuvaukselle. Haasteena voi olla satunnaiset hellejaksot, jotka voivat vähentää karhujen aktiivisuutta aikaisemmin illalla.

Loppukesän (elokuu) luontoelämykset ovat omaa luokkaansa. Karhut ovat aktiivisimmillaan ruokaillessaan ja kerätessään rasvavarastoja talvea varten. ”Elokuun retkellämme Martinselkosessa karhut viipyivät pitkään ruokintapaikalla, mikä mahdollisti niiden käyttäytymisen monipuolisen havainnoinnin. Erityisen vaikuttavaa oli nähdä emon ja puolikasvuisten pentujen vuorovaikutusta” (Anna M., elokuu 2023). Syksyn edetessä iltojen pimetessä tunnelma muuttuu mystisemmäksi, ja pimenevät illat antavat oman lisänsä kokemukseen. Loppukaudesta karhujen turkki on jo vaihtumassa talvikarvaan, mikä sekin tarjoaa mielenkiintoista havainnoitavaa. Lisäksi syksyn värit alkavat värittämään ympäröivää maisemaa.